Arkisto Arkistoon on järjestelty aihealueittain vanhimmat jutut, haastattelut, linkit, videot, ym...
Tunneäly: Työ ja tunteet YLE / TaitoTV Yleisradion TaitoTV:ssä esitetyn viisiosaisen ohjelmasarjan "Työ ja tunteet" tunneälyä koskevaan osaan liittyviä sisältöjä.
Luennot & valmennukset / Luentoesimerkkejä: Musta jää Viidessä Petri Kotwican ohjaaman Musta jää -elokuvan kutsuvierasnäytännössä käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Mikael Saarisen Leffaterapiaa kirjassa esittelemää "Leffatohtorointi"-formaattia. Lyhyen elokuvan reflektoivaan katseluun houkuttelevan alustuksen (5 min.) jälkeen katsottiin itse elokuva, jonka jälkeen elokuvan herättämiä ajatuksia, tunteita ja merkityksiä pohdittiin Mikael Saarisen ohjaamassa asiantuntijapaneelissa. Leffatohtorointi on luova tunteita ja ajatuksia aktivoiva tapa käsitellä erilaisia työhön ja muuhun elämään liittyviä teemoja. Sensitiva Oy tarjoaa Leffaterapia-formaattia yhteistyössä Suvi Nurmeen tapahtumien järjestämiseen erikoistuneen tuotantoyhtiön House of Good Feelings Oy:n kanssa. Esite(pdf)
Luennot & valmennukset / Luentoesimerkkejä: Tunnekartalle-valmennus Helsinki Lyhytterapiainstituutti 23.11.2011 klo 9.00-16.00 (kouluttajat. Juha Siiria, Mikael Saarinen) Tunnekartta-valmennuksen tavoitteena on harjoittaa osallistujien tunneälyä kaikilla neljällä pääosaamisalueella, joita ovat 1) tunteiden havainnoiminen, tunnistaminen, arviointi ja ilmaiseminen, 2) tunteiden ymmärtäminen, 3) tunteiden säätely ja 4) tietoinen käyttäminen. Valmennuspäivän aikana tehdään useampi tunnekartta ja opetellaan analysoimaan sekä muuttamaan niitä helppojen tekniikoiden avulla. Tunnekartta-valmennus soveltuu hyvin erilaisten ryhmien ja tiimien tunneosaamisen kehittämisen välineeksi. 1. Tunteille herkistyminen: harjoitus 2. Johdanto: tunteiden järki, aivojen ja mielen ero 3. Tunteiden yleinen havainnointi laajan tunnekartan tekemiseen 4. Tunteiden spesifi havainnointi ja kirjaaminen: harjoitus 5. Päivän tunnekartat: a) hankalan ihmisen kohtaaminen, b) vaativa työsuoritus ja c) vaikea tai traumaattinen muisto 6. Tunnekartan piirtäminen 7. Tunnekartan analysoiminen 8. Tunnekartan muokkaamisen tekniikat ja harjoitukset 9. Yhteenveto ja lopetus
Luennot & valmennukset / Luentoesimerkkejä: Avoin tunne treeni-valmennus Helsinki 25.4.2013 Tunnetreenillä tasapainoon 25.4. Hyvinvoimala, Helsinki
Haluatko vapautua turhasta jännityksestä, ahdistuksesta, kiireen tunteesta tai vain lisätä kykyäsi keskittyä paremmin tekemiisi asioihin ilman turhaa stressiä ja painetta? Tämän valmennuspäivän aikana opit siihen auttavia tekniikoita ja ymmärrät paremmin tunteitasi. Valmentajina toimivat Mikael Saarinen ja Juha Siira. Valmennuksen hinta on 372 € (sis. alv). Hinta pitää sisällään valmennuksen, tarjoilut ja Tunnetreenillä tasapainoon -kirjan.
Luennot & valmennukset / Valmennusrunkoja: Tunnetaitojen perusvalmennusta Valmennusohjelma perustuu Mikael Saarisen väitöskirjaan ja sisältää lyhyitä puolenpäivän mittaisia jaksoja, joissa opitaan elämyksellisesti kiinnittämään tietoisemmin huomiota itsessä, muissa ja ympäristössä olevaan tunneinformaatioon ja käyttämään tätä tietoa oman ajattelun ja toiminnan tukena. Valmentajina on Mikael Saarisen lisäksi muita alansa asiantuntijoita, kuten henkilökohtaisia coucheja, liikuntaohjaajia, muusikkoja, näyttelijöitä ja mental-trainereita. Valmennusta on mahdollista räätälöidä asiakkaan toivomusten mukaisesti. Valmennusesite (pdf)
Luennot & valmennukset: Onko organisaatiosi kiinnostunut tietoisen läsnäolon lisäämisestä
Media / Haastattelut: K-25 Tehy-lehti 6 / 4.4.2007 1 Kiroiletko? 4 Millainen on hyvä esimies?
Media / Haastattelut: Lisää tunteita työpaikalle. Tekniikka & Talous 8.3.2007 Kokemus oikeudenmukaisuudesta, oman työn merkityksellisyydestä ja kyvystä vaikuttaa omaan työhönsä. Siinä kolme tärkeintä työhyvinvoinnin tekijää. Saarinen toimi 1990-luvulla toimi kliinisenä psykologina ja henkilöstön kehittämiskonsulttina. Tunneälynkäsitteeseen hän törmäsi vuosituhannen vaihteessa. Innostuksesta yhdysvaltalaisen psykologi-kirjailija Daniel Golemanin oppeihin syntyi kaksi kirjaa tunnejohtamisesta. Saarinen kritisoi tunneälyssä lähinnä itsearviointiin perustuvia testauksia. Itsetuntemukseen lisäämiseksi tarjotaan erilaisia määrällisiä typologioita, joista kunkin pitäisi tunnistaa itsensä. Esimies on työyhteisön tunneilmapuntari, joka parhaimmillaan tunnistaa, ymmärtää ja säätelee omia ja toisten tunteita. Pahimmillaan pomo saastuttaa ilmapiiriä kiireellä ja paineella.
Media / Haastattelut: Kysyimme mieheltä Kotilääkäri 5/2005 Onko miehillä tunneälyä? Ei ole, vastaisi varmaan moni nainen äkkiseltään ja arkikokemuksellaan. Mutta mitä sanovat tutkimukset? Useissa tunneälytutkimuksissa naiset peittoavat miehet kokonaistunneälynsä suhteen, mutta joillakin yksittäisillä osa-alueilla miehet osoittautuvat naisia etevämmiksi.
Media / Haastattelut: Johtajien tunneilmaisudebatti Tsunami-katastrofin yhteydessä tammikuussa 2005 Helsingin Sanomat 5.-8.1.2005 Tunteiden ja tunnetaitojen käsittely julkisuudessa on tunteita herättävää puuhaa kuten alla olevista kirjoituksista käy ilmi. Tuntiesta on vaikea puhua ja keskustelu henkilöityy helposti, jolloin itse asia eli tunneosaamisen kehittäminen unohtuu kokonaan. Oheinen mielipidekirjoitukseni johtajien tunneilmaisuihin katastrofin tiedotuksen yhteydessä liittyen ilmestyi Helsingin Sanomien mielipidesivulla 5.1.2005 Tunnetaidottomat päättäjät Kaakkois-Aasian kriisi on nostanut esiin sen surullisen tosiasian, että suomalaisessa politiikassa ja johtamisessa tunteet ovat alue, joita ei edes äärimmäisen hädän hetkellä osata ilmaista tai käsitellä. Tyypillisin tapa reagoida vaikeissa tilanteissa on kätkeä kiusalliset ja uhkaavat tunteet erilaisten roolien ja rituaalien alle. Kirjoituksiin tuli tuomitsevia vastikkeita niin Mielenterveysseuralta, Punaiselta Ristiltä että politiikoilta itseltäänkin. Iltasanomat julkaisi paria päivää myöhemmin 7.1.2005 kirjoituksen, jossa sanomani tiivistettiin koskemaan pelkästään itkemisen tärkeyttä surutyössä. Psykoterapeutti vaatii: Itkekää ministerit! Pitääkö ministerit opettaa kriisitilanteissa itkemään julkisesti? Tulisiko ministerien unohtaa TV-esiintymisissä roolinsa ja puhua avoimesti hämmennyksestään ja avuttomuudestaan? Tätä vaatii psykoterapeutti Mikael Saarinen. Ministeri Sinikka Mönkäre: Minua ei tarvitse opettaa itkemään! Seuraava vastike ilmestyi Iltasanomissa 7.1.2005 Johtajat esimerkkejä myös tunteiden ilmaisemisessa. Mielenterveysseuran johtaja Pirkko Lahti on tuonut jo useaan kertaan esiin mielipiteensä (HS 6.1., IL 7.1.), että julkista johtamista saisi arvioida ja että siitä on vain haittaa kriisityölle. Olen tästä asiasta eri mieltä. Aasian-kriisissä kaikki voivat olla samaa mieltä siitä, että Suomessa on ollut kansainvälisesti hyvät valmiudet reagoida ja toimia operatiivisella tasolla. Sen sijaan osa maamme ylimmästä johdosta on erilaisissa tiedotustilaisuuksissa osoittanut vähäistä osaamista tunnereaktioiden havaitsemisesta, ilmaisemisessa ja ymmärtämisestä. Juuri tähän tunteiden vähäiseen tai ristiriitaiseen osoittamiseen ja virkamiesmäisyyteen ihmiset reagoivat viranomaiskritiikillä eivätkä itse avustustyön laatuun. Tämän seikan olen halunnut tuoda asian parissa tällä hetkellä toimivana tutkijana tuoda esille.
Media / Haastattelut: Tunneälyllä tuottavuutta ja laatua elämään (toim. Sonja Pihlaja) Tunneälykkään esimiestyön ansiosta koettu hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, työn mielekkyys kasvaa ja poissaolot ja vaihtuvuus vähenevät. Näiden seurauksena myös tuottavuus paranee. Tunneälyn kehittäminen kannattaa! ”TUTKIMUKSISSA ON SAATU VAHVA näyttö siitä, että esimiehen tunneälykkyys vaikuttaa työntekijöiden ja esimiehen itsensä sopeutumiskykyyn ja terveyteen ja sitä kautta koko organisaation tuottavuuteen”, kertoo tunneälystä esimiestyössä väitöskirjansa tehnyt Mikael Saarinen. Saarisen mukaan tunneälykkyys on tunteiden hyödyntämiseen liittyvää älykkyyttä. ”Tunteisiin liittyvää informaatiota on kaikkialla ja jokaisella ihmisellä on vastaanottimet, jotka aistivat sitä. Usein tieto jää kuitenkin alitajuiselle tasolle eikä havaintoja käytetä tietoisesti oman ajattelun apuna”, sanoo Saarinen. ”Tällöin hukataan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja toisten elämisen laatuun.” taan roppakaupalla tunneälyä ja ihmisen kokonaisvaltaisuuden ymmärtämistä”, kuvaa Saarinen. Keskijohto on Saarisen mukaan erittäin merkittävässä välittäjän roolissa. Haasteet liittyvät erityisesti ihmisläheisten arkisten arvojen ja ylimmän johdon taloudellisten arvojen yhteensovittamiseen. Jos yhtymäkohtia näiden välillä ei löydy riittävästi, voi esimies joutua käsittelemään sekä henkilökohtaisesti että työyhteisön kannalta varsin hankalia arvoristiriitoja. Koko juttu (pdf / s. 10-12)
Media / Haastattelut: Kielletyt tunteet - painolasti, jota voi keventää Yhteishyvä 1/2006 Oletko rakastunut työtoveriisi? Sallittuja tunteita on loppujen lopuksi hyvin vähän. Iloa, tyytyväisyyttä ja onnellisuutta saa ilmaista, mutta nämäkin tunteet voivat herättää ulkopuolisissa kateutta. Peittelyä hammasta purren Mitä sitten tehdä, jos vihaa anoppiaan tai inhoaa uusperheessä puolisonsa lasta? Ainakaan kiltti ei pamauta kielteisiä tunteitaan päin sukulaistensa naamaa vaan kärsii hiljaa, karttelee vaikeiden ihmisten kohtaamista ja kiukuttelee korkeintaan puolisolleen. Kun näkee tunteidensa taustalla piilevät tarpeet, on mahdollista antaa ymmärrystä itselleen ja rauhoittua. Silloin pystyy ilmaisemaan toivomuksia, joilla päästään eteenpäin lukkiutuneesta tilanteesta. Kiltin on tässä kohtaa kerättävä rohkeutensa ja avattava suunsa. Anopille voisi esittää tällaisen toivomuksen: Minua harmittaa, että neuvot jatkuvasti, miten kotia pitäisi hoitaa. Haluaisin saada sinulta enemmän arvostusta ja toivon, ettet puuttuisi asioihini. Uusperheen äidin kannattaa muistaa, ettei hänen tarvitse olla täydellinen äitipuoli. Voi olla armollinen itselleen ja hyväksyä vaillinaisuutensa. Samalla pitää nähdä, ettei puolison lapsen inhoaminen liity mitenkään lapsiraukkaan, vaan kertoo omista tarpeista. Tukahduttamisen kulttuuri Myöskään ahneudesta ja rahan himosta ei julkisesti puhuta. Fortumin valtavia optioita pidettiin yleisesti epäoikeudenmukaisina, mutta kukaan ei ilmoittanut olevansa vihainen tai suuttunut. Myöskään optioiden saajat eivät ilmaisseet minkäänlaisia tunteita, vaikka luulisi palkkiojärjestelmän herättäneen heissäkin ristiriitaisia tunteita ja syyllisyyttä. Tunteiden kieltämisen ja tukahduttamisen traditio liittyy kovaan kontrolliin, joka vallitsee sekä yhteiskunnassa että yksilötasolla. Olisiko jo aika siirtyä avoimen ilmaisemisen kulttuuriin?
Media / Haastattelut: Tunneälyä kummiudesta PLAN -lehti 4/2005 Harva tulee ajatelleeksi, että tekemällä päätöksen ryhtyä kummiksi, teolla voi olla kauaskantoisia seurauksia myös oman tunne-elämän kannalta. Aidon tunneosaamisen ensimmäinen askel muodostuu tunteiden havaitsemisesta ja näiden tunnehavaintojen oikeasta arviomisesta. Kummiudessa se tarkoittaa esimerkiksi sitä, tunnistanko toisten ihmisten hädän ja pelon ja niiden vaikutuksen omiin tunteisiini. Tai kävelenkö kadulla makaavan huono-osaisen ohi ilman tunnontuskia vedoten mielessäni siihen, että minulla on sentään kummilapsi. Myös naapurien lasten itkujen ja ilojen huomaaminen ja jakaminen on tärkeää lasten oikeuksien toteutumiseksi ihan täällä Suomessakin. Toinen tunneosaamisen askel liittyy tunteiden ja oman ajattelun välisen sillan rakentamiseen. Pystynkö esimerkiksi suuntaamaan ajatukseni ja toimintani toisten ihmisten tarpeisiin vaikka minulla olisi omiakin huolia tai iloisia rientoja yllin kyllin. Voiko kummius antaa minulle myönteistä tunnelatausta ja merkitystä arkeen ja auttaa jaksamaan meidän suomalaisten sittenkin pienien vastoinkäymisien keskellä? Kolmas askel on näiden kaikkien kummiuteen ja auttamiseen liittyvien tunteiden merkityksen ymmärtäminen. Laumaeläimenä meille ihmisille on luontaista tuntea empatiaa ja auttamisenhalua toisiamme kohtaan. Kukaan meistä ei silti ole pyyteetön auttamisessaan: me ihmiset suhtaudumme empaattisesti toisten ihmisten tunteisiin koska tarvitsemme sitä laumaeläiminä myös itse. Joudumme tasapainottelemaan oman tarvitsevuutemme ja haavoittuvuutemme kanssa aivan kuten hätääkin kärsivät. Jos emme siedä vaillinaisuutta itsessämme meidän voi olla myös vaikea olla ymmärtäväinen toisten hätää kohtaa tyyliin "jokainen pitää huolta itsestään". Usein meillä ammattilaisina tai vapaaehtoisina unohtuu auttamistyössä tämä oman pesän tutkiminen ja huolehtiminen, joka saattaa pahimmillaan johtaa ylimielisyyteen, fanaattisuuteen tai omien tarpeiden unohtamiseen muiden auttamisen saadessa kaiken energiamme. Tunneosaamisen viimeisen portaan muodostaakin tunteiden sopiva säätelykyky ja taito ottaa tunteita aktiivisesti mukaan omaan elämään kasvun ja ilon lähteinä. Suurten kriisien aikana, kuten Tsunamissa, ihmisten tunteet pyörivät helposti ylikierroksilla, josta seuraa helposti hätäisiä päätöksiä ja yliaktiivista toimintaa. Aivot eivät toimi kunnolla kun tunteet saavat vallan ihmisestä. Liian vahva samaistuminen hätää kärsivien tilanteeseen voi uuvuttaa ja jopa suistaa pahimmillaan oman elämänhallinnan raiteiltaan. Silloin tarvitaan järkeä puhaltaa peli poikki hetkeksi. Luovuttaa ei silti pidä. Levon jälkeen työtä riittää taas kaikille kummeille ja vapaaehtoisille vaikka se välillä tuntuisi turhalta tai vähäpätöiseltä. Kaikkineen vapaaehtoinen auttaminen näyttää tutkimusten valossa olevan ihmisille terveyttä edistävää puuhaa. Vapaaehtoistyössä olevat ihmiset ovat terveempiä, aktiivisempia ja elämäänsä tyytyväisempiä kuin keskivertosuomalaiset. Kummius ja toiminta esimerkiksi Planin vapaaehtoisena tuo uusia ja mielenkiintoisia tuttavuuksia ja useille ihmisille se tarjoaa ajan myötä jopa ammatin. Suomalaisilla on myös paljon halua osallistua vapaaehtoistoimintaan - jopa kolme kertaa enemmän kuin mitä mukana olijoita nyt on. Haasteemme kummeina on houkutella ja aktivoida nämä ihmiset mukaan tähän sekä maailmaa että myös omaa itseämme ja tunne-elämäämme eheyttävään työhön. Mikael Saarinen, vapaaehtoinen
Media / Haastattelut: Tunnetaitojen opetus alkaa. Suomalaisten tunnetaitoihin kohennusta Etelä-Suomen Sanomat 12.4.2005 Tunnetaitojen opetus alkaa Suomessa toden teolla. Monet koulut vahvistavat aihepiiriä opetussuunnitelmissaan jo syksyllä. Lahdessa lopulliset opetussuunnitelmat lyödään lukkoon tämän kuun aikana. Opetuksella halutaan kohentaa suomalaisten tunnetusti heikkoa tunneilmaisua sekä palveluyhteiskunnassa tarvittavia sosiaalisia taitoja. Tunnetaidoista tulee yhä tärkeämpi menestymisperuste, sillä tunnetaitotesteistä tulee arkea palvelualojen oppilaitosten ja korkeakoulujen pääsykokeissa. Uusi testi on jo koekäytössä. On itse asiassa varsin merkillistä, miksi meillä on rajoituttu lähes yksinomaan loogis-rationaalisten asioiden testaamiseen. Tästä johtuen pääsykokeet eivät ole antaneet kovin paljon uutta tietoa hakijasta, vaan korreloivat 97-prosenttisesti kouluarvostelun kanssa. Varsinkin sosiaali- ja terveysalojen pääsykokeiden pitäisi keskittyä mittaamaan sitä, mitä hakijasta ei ennestään tiedetä, arvioi tunneälyä tutkinut psykologi Mikael Saarinen. Saarisen mukaan myös suomalaisyrityksissä ja rekrytointifirmoissa on heikot valmiudet arvioida hakijoiden tunnetaitoja. - Hakijan persoonnallisuutta sekä matemaattista, loogista ja kielellistä valmiutta tutkitaan tarkoin, mutta tunnetasapainosta ja paineensiedosta ei tiedetä.
Media / Haastattelut: Lyhyesti tunneälystä CITY-lehti. 01/2005, Helsinki 07.01.-21.01.2005 Tunneäly-käsitteen kerrotaan syntyneen Yalen psykologian professori Peter Saloveyn ja hänen kollegansa John Mayerin maalatessa em. olohuonetta vuonna 1987. Miehet päättivät tuolloin lähteä määrittelemään ja mittaamaan uutta tunteisiin liittyvää älykkyyden osa-aluetta, jota tavanomaiset älykkyystestit eivät mitanneet, mutta josta ajattelijat jo Aristoteleesta alkaen olivat kirjoittaneet. Vuonna 1990 julkaistiin ensimmäiset tutkimustulokset, joiden mukaan tunneäly tosiaan erotteli selvästi ihmisiä mm. tunteiden tunnistamisessa ja emotionaalisten kysymysten ratkaisemisessa. Tunneälystä on olemassa erilaisia teorioita ja määritelmiä, mutta tieteelliseen tutkimuksen näkökulmasta tunneäly nähdään joukkona tunteisiin liittyviä kykyjä ja taitoja, joita tulee pystyä mittaamaan luotettavasti. Mayerin ja Saloveyn tunneälyteoria ja kykytesti MSCEIT jakaantuvat neljään osa-alueeseen: 1) tunteiden havaitseminen, 2) ajattelun tunneperäinen tukeminen, 3) tunteiden ja tunnetiedon ymmärtäminen sekä 4) tunteiden säätely ja hallinnoiminen. Eli näenkö tunteita ympärilläni, saanko tunnereaktioista ajattelullani otetta, ymmärränkö tunteiden dynamiikkaa ja kykenenkö vaikuttamaan tunteisiin?
Media / Haastattelut: Äly erottelee - sydän yhdistää Laitilan Sanomat 7.1.2004 Tunneälykonsultti Mikael Saarisen sanoissa on ristiriitaisella tavalla jotain lohduttavaa, kun hän puhuu tunteista, joita on mahdoton täydellisesti hallita. Maailmassa, jossa kaikkea pitäisi olla mahdollista suorittaa ja valvoa tunteet edustavat kapinallista ääripään yksilönvapautta. Ne tulevat esiin, kun haluaa olla rauhassa. Ne muistuttavat asioista, jotaka haluaisit unohtaa. Ne tuovat lämpöä, vaikka haluaisit olla viileä. "Mitä enemmän tunteita yrittää hallita, sitä kurittomampia ne ovat. Joskus ne painavat kantajansa polvilleen, joskus nostavat mielettömään hyvän olon tunteeseen. "Me tarvitsemme molempia. Ilman järkeä tunteet riepottaisivat meitä sinne tänne, mutta ilman tunteita emme enää tietäisi, mikä elämässä on tärkeää."
Tunteista hyötyä luultua enemmän
Media / Haastattelut: Tunteissa on naisen voima - käytä niitä! Johanna 1/2004 Aloita nyt uusi vuosi kehittämällä itseäsi! Lue kuukaudenkirja! Sen jälkeen
eikä sinun silti tarvitse tinkiä omista haluistasi ja vaatimuksistasi. Mahtavia lupauksia? Kyllä. Mutta tunneälyä kehittämällä saadaan huikeita tuloksia. Ota askel kohti kaikin puolin parempaa elämää… Jokainen voi kehittää tunneälyään Kuka tahansa voi kehittää tunneälyään. Naiselle se voi olla jopa helpompaa kuin miehille, onhan tunteiden ilmaiseminen meille ikään kuin sallitumpaa. Psykoterapeutti Mikael Saarinen, toinen tunneälykirjan tekijöistä, sanoo että vaikka naisten ja miesten ajattelutapa on erilainen - onhan aivojen rakenteessakin eroa - on turhaa tuhlata energiaa erojen pohdiskeluun. Niitä nimittäin on myös yksilöiden välillä. Mikael Saarinen korostaa, että tunneälykkyyden harjoittelussa ei ole olemassa yhtä ainoata tapaa, vaan tärkeintä on oman tasapainon, ikiomien käyttäytymis- ja ajattelumallien etsiminen ja löytäminen. " Muutos on mahdollinen vain, jos ihminen pysähtyy itsensä äärelle ja kyselee esimerkiksi, miksi ärsyynnyn työkaverin käytöksestä, hermostun kun tapaan anopin, käytän itsekin lauseita jotka äidin sanomina saivat murrosikäisen vannomaan että tuollaista en aikuisena ikinä päästä suustani…"
Media / Haastattelut: Raha sanelee jo tunteetkin Kymen Sanomat 18.1./2004 Kovuuden lisääntymisen varsinkin työelämässä vahvistaa myös tunneälykonsulttija psykologian lisensiaatti Mikael Saarinen, joka on kouluttajana ja tutkijana perehtynyt suomalaiseen työpaikkailmastoon. "Kriisiajat, kuten viime aikojen joukkoirtisanomiset vain lisäävät kovuutta, sillä tilanne on pakottaa ihmiset sulkemaan pois tunteensa. Vallalla on juokse tai kuole ajattelu", Saarinen sanoo. Hänen mukaansa ihmisten on nyt entistä vaikeampi löytää tunteittensa ilmaisulle foorumia, sillä niiden näyttäminen ei ole tähänkään asti kuulunut suomalaiseen työelämään. Kontrolliin perustuva pelkojohtaminen on työpaikoilla yhä yleisin johtamistapa. "Viime aikojen isoissa irtisanomisissa on tuntunut kummalliselta, ettei näille irtisanotuille näyttäisi olevan tarjolla mitään tukea kuten oli pankkikriisin aikaan. Eivätkö yritykset ole oppineet mitään aiemmasta, vaikka tutkimuksilla on osoitettu, että yrityksillä, jotka ovat hoitaneet irtisanomisen hyvin ja tukeneet lähtijöitä, on säilynyt työnantajakuva parempana ja myös irtisanotut ovat säilyttäneet kunniansa", Saarinen ihmettelee.
Media / Haastattelut: Naiset tunnistavat tunteensa Iltalehti 22.3.2004 Huikeat 200 000 suomalaista kävi syksyllä testaamassa aivotasapainonsa Iltalehden nettisivuilla. Testi kiinnosti miehiä lähes yhtä paljon kuin naisiakin (54 % vastaajista). Testissä mitattiin erilaisin väittämin sitä, vetoaako ihmiseen enemmän rationaalinen järki vai tunteet ja spontaani toimintatapa. Eri tutkimukset ovat aikaisemmin osoittaneet, että naiset pohtivat ja ilmaisevat tunteitaan miehiä enemmän. Toisaalta tunteisiin uppoaminen ja niiden valtaan joutuminen on kuitenkin juuri monen naisen ongelma. – Yllätys oli se, että ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja, sanoo tutkimusta vetänyt tunneälykonsultti, psykoterapeutti Mikael Saarinen. Yli 45-vuotiaat valitsivat testissä kylläkin hiukan enemmän tunneälykkäitä vaihtoehtoja kuin nuoremmat. – Ihanteellisinta on, kun järki ja tunteet ovat hyvässä tasapainossa. Tunneälykäs ihminen ei vaivu kokonaan tunteidensa valtaan, vaan hän osaa tunnistaa, arvioida, ilmaista ja säädellä tunteitaan.
– Tätä voi harjoitella opettelemalla ensimmäiseksi tunnistamaan itsessään perustunteita kuten tyytyväisyyttä, vihaa,pelkoa, surua, inhoa ja hämmästystä. Kun oppii tunnistamaan ja ilmaisemaan näitä tunteita, voi siirtyä myös hieman vaikeampiiin tunteisiin kuten halveksuntaan, ylenkatseeseen, nolouteen, häpeään ja syyllisyyteen sekä kaikkiin näiden tunteiden yhdistelmiin. Mitä olisi esimerkiksi kiusallinen avuttomuus, jossa on ripaus ylepyttä, ylenkatsetta ja ironiaa? – Jokainen voi miettiä, mitä tunteita itsessä on herännyt esimerkiksi tämän aamupäivän aikana, ja miksi reagoin niihin niihin voimakkaasti. Mitä tunteita minun on vaikea käsitellä ja mitä taas helppo?
Media / Haastattelut: Tunteiden säätely on työpaikan heikoin lenkki. Madame 4/2004 Sallitut ja kielletyt tunteet
Media / Haastattelut: Tunteet ovat kova juttu Lastentarha-lehti 5/2009
(toim. Anja Kaisanlahti)
Johtaja voi tunnetaitojaan kehittämällä parantaa työyhteisönsä ilmapiiriä, mutta myös taloudellista tulosta. Johtamisessa ei perinteisesti ole arvostettu tunnetaitoja.
- Johtajakoulutuksessa pääosassa ovat olleet loogis-matemaattiset aineet. Siellä puhutaan taloudesta, strategioista ja prosesseista, mutta ei tunteiden vaikutuksesta asioiden kulkuun, kertoo psykologi, filosofian tohtori Mikael Saarinen.
Tunteet koetaan työelämässä lähinnä häiriötekijäksi. Saarinen näkee tunteiden ohittamisen taustalla suomalaisen kasvatuskulttuurin. Tunteiden tukahduttamisesta voi kuitenkin olla vakavia seurauksia: stressiä ja ahdistusta, sairautta, päihteiden väärinkäyttöä, jopa ennenaikaista kuolemaa.
Tukahduttamisen sijaan meidän on mahdollista ottaa tunteet hyötykäyttöön. Parantamalla tunneosaamistaan sekä johtaja itse että hänen alaisensa voivat paremmin. Mutta mikä huomattavaa: myös taloudellinen tulos paranee. Sen osoittavat tutkimukset.
- Tunneosaaminen ei siis olekaan mikään pehmeä juttu, Saarinen huomauttaa. Tunnetaitojen oppiminen on Saarisen mukaan mahdollista jokaiselle. Se vaatii harjoittelua. Olennaista on asenne: suhtaudunko vakavasti tunteisiin ja siihen, miten ne vaikuttavat ajatteluun.
Tunneosaamisen kulmakiviä on taito havaita ja lukea tunteita. Tunteiden tunnistamisen jälkeen pystymme virittäytymään tilanteeseen. - Oikea virittäytyminen helpottaa ahdistusta esimerkiksi silloin kun on tiedossa keskustelu hankalaksi koetun työntekijän kanssa, Saarinen kuvaa.
Haastavan johdettavan kohdalla auttaa myös ennakoiminen. Saarinen kehottaa miettimään strategioita. Miten saada häneen kontakti, miten lähestyä häntä niin, että hän ei joudu tunnemyrskyyn?
Tunteet näkyvät kehossa
Omien tunteiden hallintaan saa apua opettelemalla tunteiden säätelykeinoja. Tunteet aiheuttavat kehollisia reaktioita. Otsan rypistäminen, naururypyt, hikoileminen, sydämen sykkeen muutos kertovat erilaisista tunnetiloista.
Kehon reaktioiden tiedostaminen on edellytys omien tunteiden tunnistamiselle. Pienellä harjoittelulla voi oppia muuttamaan elimistön tilaa hyvin nopeastikin, jos vain haluaa.
Saarinen hauskuttaa yleisöä esittämällä filminpätkät Edvin Laineen Tuntemattomasta sotilaasta. Ensin luutnantti Lammio koettaa ärjymällä ja uhkailemalla saada sotilaat valmistautumaan lähtöön, eikä onnistu. Sitten tulee Koskela, joka omalla positiivisella tavallaan saa joukon nopeasti suostuvaiseksi.
Molemmissa on kysymys tunteilla vaikuttamisesta. Lammio-tyyppistä negatiivista vaikutustapaa kutsutaan riitasoinnuksi. Riitasointu levittää ympäristöönsä raskasta fiilistä, jossa ihmiset kokevat asiat vaikeiksi ja kivuliaiksi.
Koskelan käyttämä vaikutustapa on esimerkki myötäsointuisuudesta. Kun saamme myönteisesti vaikuttamalla kontaktin ihmisiin, pystymme kohtaamaan ongelmat ja saamme ne nopeasti hoidettua pois.
- Tunteet leviävät ympäristöön automaattisesti. Tunne, joka vieressäsi istuvalla on, tuntuu sinun kehossasi. Se ei ole valinta, vaan se tulee automaattisesti.
Media / Haastattelut: Työpaikan ABC – varo tällaisia työkavereita Taloussanomat 3.6.2010 (toim. Outi Kokko) Lähes joka työpaikalta löytyy hankalien tyyppien kauhugalleria. Lue miten uusi tulokas tunnistaa tyypit, ja miten heidän kanssaan tulee toimeen. Ole oma itsesi, älä lannistu Tunnetutkija, psykologi Mikael Saarinen Sensitivasta huomauttaa, että ihmisten temperamenttikirjo on laaja. Koska kaikki eivät ole rauhallisia ja tasapainoisia, voi vaatia nuorelta aika paljon, että pysyttelee poissa työpaikan henkeä myrkyttävistä jutuista. Perkka-Jortikka suosittelee, että tulokas pitää periaatteellista etäisyyttä ajatuksella ”koska olen uusi, en ota vielä kantaa”.
Media / Omat lehtijutut: Lakkaa märehtimistä
Tuntuuko, että elämäsi on pelkkää harmia ja murhetta? Se ei pidä paikkaansa. Olet vain lakannut huomaamasta, että ympärilläsi on myös asioita, jotka ovat mukavia.
(Evita-lehti 2/2010 Mikael Saarinen) Riitta on jatkuvasti huolissaan. Hänellä ei tosin pitäisi olla mitään aihetta huoleen. Hän on nelikymppinen nainen, jolla on ystäviä, vakituinen miesystävä, mieluisa työpaikka ja melkein maksettu kolmio. Hänen elämänsä on reilassa. Mutta Riitasta tuntuu, että kaikki hyvä voi kadota koska tahansa.
Psykologit puhuvat märehtimissyndroomasta. Se tarkoittaa sitä, että ihminen jää kiinni tunteiden ja ajatusten. Hän vatkaa jatkuvasti syitä, miksi hän on joutunut tällaiseen tilanteeseen tai tuntee tällä tavoin. Ehkä tunnet märehtijän? Hän on se, jolla pyörähtää sama vastoinkäymisten levy päälle joka kerran tavatessa. Hän ei kykene kuuntelemaan toista vaan alkaa heti purkaa tunteitaan. Märehtijän seurassa muut jähmettyvät helposti eivätkä kykene sanomaan mitään rakentavaa, kuten ”voitaisiinko puhua jostain muusta”.
Media: Musta jää Viidessä Petri Kotwican ohjaaman Musta jää -elokuvan kutsuvierasnäytännössä käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Mikael Saarisen Leffaterapiaa kirjassa esittelemää "Leffatohtorointi"-formaattia. Lyhyen elokuvan reflektoivaan katseluun houkuttelevan alustuksen (5 min.) jälkeen katsottiin itse elokuva, jonka jälkeen elokuvan herättämiä ajatuksia, tunteita ja merkityksiä pohdittiin Mikael Saarisen ohjaamassa asiantuntijapaneelissa. Leffatohtorointi on luova tunteita ja ajatuksia aktivoiva tapa käsitellä erilaisia työhön ja muuhun elämään liittyviä teemoja. Sensitiva Oy tarjoaa Leffaterapia-formaattia yhteistyössä Suvi Nurmeen tapahtumien järjestämiseen erikoistuneen tuotantoyhtiön House of Good Feelings Oy:n kanssa. Esite (pdf)
Tutkimus ja kehitys: Tunneälykäs esimiestyö -väitöskirja
Tiivistelmä Tunneäly (emotional intelligence) on amerikkalaistutkijoiden Mayerin ja Saloveyn muodostama apukäsite, jonka avulla on yritetty kuvata ihmisen toimintakykyyn ja elämänlaatuun vaikuttavien tunteiden havaitsemiseen, käyttämiseen, ymmärtämiseen ja säätelyyn liittyvää älykkyyttä. Tunneälyosaaminen on tutkimusten perusteella yhteydessä moniin elämänlaatua, hyvinvointia ja työkykyisyyttä parantaviin tekijöihin. Viime vuosina se on saanut yhä enemmän huomiota osakseen myös johtamistutkimuksessa. Suomalaista tunneälyosaamisen ja johtamisen tutkimusta ei vielä ole, vaikka esimiehet joutuvat yhä enemmän työssään kohtaamaan kvartaalitalouden esille nostamia kiusallisia ja ahdistavia tunteita. Tunneälyosaaminen voi olla yksi merkittävä keino selviytyä näistä hyvinvointia ja tuottavuutta uhkaavista työelämän rasitustekijöistä. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni liittyi esimiesten emotionaalisen työn laadulliseen kuvaamiseen tunneälyn kykymallin näkökulmasta. Teoriamalli antoi jäsenneltyä tietoa esimiestyön emotionaalisesta puolesta ja sen kehittämisalueista pienessä esimies- ja asiantuntija-aineistossa (n=21). Suurin osa haastatteluviittauksista koski tunteiden säätelyä ja tunteiden havaitsemista, kokemista ja ilmaisua. Sen sijaan tunteiden ymmärtämistä ja käyttöä ajattelun tukena kuvattiin aineistossa vähemmän. Esimiehet antoivat yleiseen suomalaiseen tasoon nähden vähemmän tunnekuvauksia, naisesimiehet (n=6) hiukan miehiä vähemmän. Asiantuntijoiden (n=9) ja esimiesten viitteiden määrässä ei ollut merkitseviä eroja. Toinen tutkimuskysymys liittyi eri teorialähtökohdista muodostettujen tunneälymittareiden toimimiseen suomalaisessa aineistossa. Tunneälyn kykytesti (n=43) ja sekoitetun mallin mukainen tunneälyn itsearviointi (n=52) eivät kaikilta osin toimineet suomalaisessa aineistossa. Kykytestin ja itsearvioinnin reliabiliteetit ja jakaumat eivät vastanneet kansainvälisiä verrokkituloksia. Muodostamani tunneälyosaamisen 360º-arviointi ei tavoittanut kaikkia tunneälyn kykymallin ulottuvuuksia, vaikka se muuten osoittautui varsin lupaavaksi mittariksi. Eri mittarit korreloivan toisiinsa vain heikosti, joka kertoo niiden tavoittavan eri alueita tunneälyosaamisesta. Kolmas tutkimuskysymys koski esimiesten tunneälyosaamisen ja hyvinvoinnin tasoa. Tunneälyosaamisessa ja hyvinvoinnissa oli mittarien perusteella paljon kehitettävää. Tämä koski erityisesti tunneälyosaamisen elämyksellistä puolta, jossa tunteet ovat vahvasti läsnä ja samaan aikaan niitä pitää osata tunnistaa, arvioida ja käyttää oman ajattelun tukena. Sukupuolieroja ei aineistossa juuri esiintynyt. Nuoret aikuiset olivat muita ryhmiä tunneälyosaavampia. Hyvinvoinnissa suhteellisesti enemmän kehittämistarvetta oli väsymyksessä, yleisessä työhyvinvoinnissa ja työmotivaatiossa; esimiehillä merkitsevästi enemmän kuin asiantuntijoilla. Viimeinen tutkimuskysymykseni koski tunneälyosaamisen ja menestyksekkääksi koetun johtamisen välisen yhteyden selvittämistä. Esimiehet (n=14) saivat johtamiskompetenssien alueella kaikkineen tyydyttäviä arvioita (3,7 / 5). Toisten (n=101) arvioima johtamisen menestyksellisyys oli vain lievässä yhteydessä tunneälyosaamiseen. Vaikka tulokset antavat viitteitä mittareiden vahvuuksista ja puutteista sekä tunneälyvalmentamisen kohdentamisesta, ne ovat kuitenkin vielä suuntaa antavia aineiston pienen koon ja valikoituvuuden perusteella. Asiasanat: tunneäly, osaaminen, mittaaminen, esimiestyö, menestyksellisyys, hyvinvointi Abstract Emotionally intelligent leadership. Qualitatively defining and quantitatively measuring emotional intelligence competencies. PhD thesis, Helsinki University of Technology, Department of Work Psychology and Leadership. Emotional intelligence (EI) is a new construct of intelligence first presented by John D. Mayer and Peter Salovey. Since 1990, they have tried to conceptualize a theory of skills and abilities related to emotional information and its perception, use, understanding and management. This model is performance-based, in contrast to the trait-based or mixed model proposed by Daniel Goleman. Research has shown that EI competencies are connected to several factors related to life quality, well-being and work satisfaction. In recent years, EI has also received attention in the area of leadership research. There has been no prior research on the EI competencies of superiors in Finland, although due to the quartile economy superiors must increasingly deal with awkward and anxiety-producing emotions in the workplace. EI competencies can enhance coping with these risk factors, which threaten well-being and productivity in working life. This research was conducted across eight Finnish companies, ranging from public enterprises to IT companies. My first research agenda was to qualitatively define the emotional work of superiors, using the ability model of EI as a basis. This produced structured information about the emotional side of managerial work and development areas for a small research group (n=21) consisting of superiors and experts. In the data, the interviewees referred mostly to management, perception, experience and expression of emotions. There were fewer descriptions of understanding emotions and facilitating thoughts with emotions. Superiors produced fewer emotional descriptions than average Finns, and female superiors (n=6) slightly fewer than male. Experts (n=9) and superiors did not diverge statistically from each other in the number of emotional references. My second research agenda was to study the functioning of different EI measurements created from different theory models. The performance-based EI test MSCEIT (n=43) and mixed-model EI self-inventory SSRI (n=52) did not function as expected in this data. The distributions and reliabilities diverged significantly from those obtained in international studies. MSCEIT distribution was nearly one standard deviation weaker and scale reliabilities were all weaker than in the norm data. In particular, experts and superiors got weaker results than in other studies. My own 18-item EI 360º evaluation did not extend to all dimensions of the ability-based model of EI, although it proved to be a quite promising instrument. The EI 360º consisted of five dimensions: 1) perception and understanding, 2) expression of positive and 3) negative emotions, 4) regulation of emotions and 5) emotional support of others. The cognitive elements of EI, such as facilitating one’s thoughts and analyzing emotions, seem to be harder to track in an EI 360º evaluation. The results of performance tests, self-inventories and EI 360º evaluations did not correlate strongly. They seem to measure different areas of EI, as previous studies indicate. My third research question was related to the level of emotional intelligence and well-being in superiors (n=25) as compared to two control groups (experts n= 9 and young adults n=18). Based on the results from different measurements, several development areas were identified, particularly in the area of experiential EI competencies, where emotions are strongly present and must be perceived accurately at the same time as they are used to facilitate thinking. Unlike the earlier studies, this time there were only small differences between men and women. Young adults were more skillful than other groups. In the area of well-being, there was proportionally more need for development in the areas of fatigue, work-related well-being and motivation. My last research question concerned the relation between EI and the perceived success of a superior’s work. Superiors (n=14) were evaluated as fair (3.7 on a scale of 1-5) in the area of international management competencies. The perceived success as evaluated by others (n=101) was only weakly related to the EI competencies measured by different instruments. The results do provide some information on the functionality of different EI instruments in Finnish culture and where development efforts should be focused, although the small size and selected nature of the data somewhat limit these conclusions.
Tutkimus ja kehitys: Seurantatutkimus käynnistyy 1.10.2009 Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) ja Sensitiva Oy:n toteuttaman tutkimus- ja kehittämishankkeen “Todellisen ja arvioidun tunneosaamisen yhteys menestykselliseen johtamiseen” kolmas osa, 1.10.2009 alkava 15 kuukautta kestävä seurantatutkimus, on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Työsuojelurahastolta (lue lisää). Seurantatutkimuksen tavoitteena on kehittää pilotti- ja varsinaiseen tutkimukseen osallistuneiden esimiesten (n=42) tunneosaamista viisiosaisella valmennuksella (½ päiväisiä) ja edelleenkehittää menestykselliseen johtamiseen liittyviä tunneosaamisen mittausmenetelmiä (psykofysiologiset ja -metriset). Valmennuksien vaikuttavuutta testataan seurantamittauksilla, joita verrataan pilottiosassa ja varsinaisessa tutkimuksissa tehtyihin alkumittauksiin. Tunteita ja tunneosaamista arvioidaan edellisten vaiheiden tapaan niin aidon vuorovaikutustilanteen (tulos- ja kehityskeskustelut) psykofysiologisen mittaamisen (mm. kasvolihasten aktivoituminen ja sydämen syke), kasvojen ilmeiden videoinnin kuin määrällisten kartoitusten avulla.
|