Arkisto

Arkistoon on järjestelty aihealueittain vanhimmat jutut, haastattelut, linkit, videot, ym...

 

 


Tunneäly:

Työ ja tunteet

YLE / TaitoTV

Yleisradion TaitoTV:ssä esitetyn viisiosaisen ohjelmasarjan "Työ ja tunteet" tunneälyä koskevaan osaan liittyviä sisältöjä.
 

Lue lisää!

 

takaisin ylös


Luennot & valmennukset / Luentoesimerkkejä:

Musta jää

Viidessä Petri Kotwican ohjaaman Musta jää -elokuvan kutsuvierasnäytännössä käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Mikael Saarisen Leffaterapiaa kirjassa esittelemää "Leffatohtorointi"-formaattia. mustajaa

Lyhyen elokuvan reflektoivaan katseluun houkuttelevan alustuksen (5 min.) jälkeen katsottiin itse elokuva, jonka jälkeen elokuvan herättämiä ajatuksia, tunteita ja merkityksiä pohdittiin Mikael Saarisen ohjaamassa asiantuntijapaneelissa.

Leffatohtorointi on luova tunteita ja ajatuksia aktivoiva tapa käsitellä erilaisia työhön ja muuhun elämään liittyviä teemoja. Sensitiva Oy tarjoaa Leffaterapia-formaattia yhteistyössä Suvi Nurmeen tapahtumien järjestämiseen erikoistuneen tuotantoyhtiön House of Good Feelings Oy:n kanssa.

Esite(pdf)

 

takaisin ylös


Luennot & valmennukset / Luentoesimerkkejä:

Tunnekartalle-valmennus

Helsinki Lyhytterapiainstituutti 23.11.2011  klo 9.00-16.00  (kouluttajat. Juha Siiria, Mikael Saarinen)

lue lisää

Tunnekartta-valmennuksen tavoitteena on harjoittaa osallistujien tunneälyä kaikilla neljällä pääosaamisalueella, joita ovat 1) tunteiden havainnoiminen, tunnistaminen, arviointi ja ilmaiseminen, 2) tunteiden ymmärtäminen, 3) tunteiden säätely ja 4) tietoinen käyttäminen.

Valmennuspäivän aikana tehdään useampi tunnekartta ja opetellaan analysoimaan sekä muuttamaan niitä helppojen tekniikoiden avulla.

Tunnekartta-valmennus soveltuu hyvin erilaisten ryhmien ja tiimien tunneosaamisen kehittämisen välineeksi. 

1. Tunteille herkistyminen: harjoitus

2. Johdanto: tunteiden järki, aivojen ja mielen ero

3. Tunteiden yleinen havainnointi laajan tunnekartan tekemiseen 

4. Tunteiden spesifi havainnointi ja kirjaaminen: harjoitus

5. Päivän tunnekartat: a) hankalan ihmisen kohtaaminen, b) vaativa työsuoritus ja c) vaikea tai traumaattinen muisto

6. Tunnekartan piirtäminen

7. Tunnekartan analysoiminen

8. Tunnekartan muokkaamisen tekniikat ja harjoitukset

9. Yhteenveto ja lopetus

 

takaisin ylös


Luennot & valmennukset / Luentoesimerkkejä:

Avoin tunne treeni-valmennus Helsinki 25.4.2013

Tunnetreenillä tasapainoon 25.4. Hyvinvoimala, Helsinki

Haluatko vapautua turhasta jännityksestä, ahdistuksesta, kiireen tunteesta tai vain lisätä kykyäsi keskittyä paremmin tekemiisi asioihin ilman turhaa stressiä ja painetta? Tämän valmennuspäivän aikana opit siihen auttavia tekniikoita ja ymmärrät paremmin tunteitasi. Valmentajina toimivat Mikael Saarinen ja Juha Siira.

Valmennuksen hinta on 372 € (sis. alv). Hinta pitää sisällään valmennuksen, tarjoilut ja Tunnetreenillä tasapainoon -kirjan. 

Esite

 

takaisin ylös


Luennot & valmennukset / Valmennusrunkoja:

Tunnetaitojen perusvalmennusta

Valmennusohjelma perustuu Mikael Saarisen väitöskirjaan ja sisältää lyhyitä puolenpäivän mittaisia jaksoja, joissa opitaan elämyksellisesti kiinnittämään tietoisemmin huomiota itsessä, muissa ja ympäristössä olevaan tunneinformaatioon ja käyttämään tätä tietoa oman ajattelun ja toiminnan tukena. Valmentajina on Mikael Saarisen lisäksi muita alansa asiantuntijoita, kuten henkilökohtaisia coucheja, liikuntaohjaajia, muusikkoja, näyttelijöitä ja mental-trainereita. Valmennusta on mahdollista räätälöidä asiakkaan toivomusten mukaisesti.

Valmennusesite (pdf)

 

takaisin ylös


Luennot & valmennukset:

Onko organisaatiosi kiinnostunut tietoisen läsnäolon lisäämisestä

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

K-25

Tehy-lehti 6 / 4.4.2007
(toim. Terhi Mäkinen)

1 Kiroiletko?
Stressaantuneena.
 
2 Mitä on tunneäly?
Siitä on monenlaisia määritelmiä. Tieteellisen käsityksen mukaan se on apukäsite, jolla kuvataan ajatteluun ja toimintaan liittyvien tunteiden hyödyntämiskykyä. Missioni on tuoda tunneälyä tunnetuksi nimenomaan yhtenä älykkyyden osa-alueena. Tunneäly koostuu taidoista ja kyvyistä, joita jokainen voi harjoitella.
Ei-tieteellinen määrittely on, että tunneäly on joukko yksilön positiivisia ominaisuuksia, jotka eivät liity yleisälykkyyteen.
 
3 Miten johtaja voi käyttää tunneälyä?
Hän voi tehdä havaintoja työpaikan tunteista ja tuoda niitä keskusteluun. Esimiehen kannattaa asennoitua niin, että kaikenlaisia tunteita on, mutta jos ne käsitellään, ne menevät nopeasti ohitse.

4 Millainen on hyvä esimies?
Esimiehelle on eduksi, jos hän pystyy katsomaan itseään ja omaa toimintaansa kauempaa. Esimiehellä pitäisi olla yhteys omiin tunteisiinsa, jottei hän käyttäydy ulkoapäin ohjatusti ja impulsiivisesti.
Perinteisesti on opittu, että esimies on vahva ja vakuuttava hahmo, mutta johtaja voi olla myös ujo ja hiljainen, jos hän on sinut itsensä kanssa eikä jännitä ujouttaan.
 
5 Elääkö Management by perkele Suomessa?
Kiristys, uhkailu ja lahjonta elävät lastenkasvatuksessa ja työpaikoilla. Pyrimme rationaalisuuteen, josta tulee paineita alkukantaiseen johtamiseen. Johtaja ärähtää, jos tunteet nousevat pintaan. Perusturvallisuuden alueelle joudutaan helposti: vihastutaan ja loukkaannutaan.
 
6 Miten alainen voi tukea johtajaa?
Alaisen pitää ottaa vastuu omista tunteistaan. Olemme laumaeläimiä ja tunteet leviävät. Muut tuntevat kehossaan irvistykset ja tuskaiset ilmeet. Jos ne eivät liity työkavereihin, se kannattaa sanoa. Kun muut tietävät mistä on kyse, he ovat luontaisesti empaattisia.
 
7 Voiko tunneälyä mitata?
Tunneälyä voi mitata kolmella tavalla: itsearvioinnilla, kykytestillä ja muiden tekemällä arvioinnilla. Itsearviointi on epäluotettavin, koska ihmiset antavat sosiaalisesti suotuisia vastauksia. Kykytesti on palikkatesti, jossa kartoitetaan kykyä tunnistaa, arvioida ja käyttää tunteita. Muiden tekemässä arvioinnissa ihmisen toimintatavan tunneälykkyyttä arvioivat kollegat sekä alemmassa ja ylemmässä asemassa olevat.
 
8 Onko naisten ja miesten tunneälykkyydessä eroja?
Naiset saavat tunneälyn mittauksissa keskimäärin parempia pisteitä kuin miehet. Miehet ovat parempia tunteen ja ajattelun yhdistämisessä ja tunteiden säätelyssä. Jännä juttu on, että Suomessa mies- ja naispuolisten esimiesten tulokset eivät eroa toisistaan toisin kuin muissa maissa. Suomalainen naisjohtaja on profiililtaan siis yllättäen maskuliininen. Kaikkineen suomalaiset johtajat ovat tunneälyltään keskinkertaisia tai jopa sitä huonompia. Heidät rekrytoidaan tuloksen tekijöiksi, ei vaalimaan tulosten tekemistä. Tuloksellisuutta katsotaan meillä lyhytjänteisesti.
 
9 Miten omaa tunneälyään voi kehittää?
Miettimällä, arvostanko tunteita? Millainen on ideaaliminä ja millainen todellinen minä? Miten tunteet voisivat olla enemmän läsnä toiminnassa? Moni näkee, että kaikki hyvä liittyy vapaa-aikaan ja työhön liittyy pelkkä rationaalisuus ja pärjääminen. Mielihyvää haetaan väsyneinä alkeellisin keinoin kuten syömällä ja juomalla.
 
10 Miten käsitellä kielteisiä tunteita kuten vihaa, pelkoa, häpeää, kateutta?
Ne viestivät tarpeista, jotka eivät tule tyydytettyä. Kateus kertoo, että on jäänyt jotakin vaille. Vihan alla on usein pettymystä ja kaipausta. Sanotaan, että raivopurkaus tekee hyvää, mutta ei välttämättä. Siitä tulee helposti opittu tapa. Pitäisi rauhoittua ja avata tunne: mitä sen takana on?
 
11 Millaisia me suomalaiset olemme tunne-elämältämme?
Tunteiden tukahduttaminen on vahvaa. Toisaalta kuuntelemme tunteisiin vetoavaa MOLLI-musiikkia. Taiteissa menetys ja kaiho ovat suosittuja teemoja. Tunteet pitäisi saada aktiiviseen ja rakentavaan käyttöön, sillä väkivalta- ja pahoinvointitilastoissa näkyy, miten miehet ja sittemmin myös nuoret naiset ovat räjäytelleet tunteitaan.
 
12 Miten olla tunneälykäs olematta liian kiltti?
Kiltteys sinänsä ei liity tunneälykkyyteen. Kiltteys on usein vaikeista asioista vaikenemista tai miellyttämistä. Kiltti nielee, jaksaa, kestää ja uhrautuu, ja se on hänelle itselleen vahingollista. Tunneosaamisen aloittamista on lopettaa liika kiltteys ja nostaa asioita rakentavasti esille.
 
13 Mikä on tunnelukko?
Jos esimerkiksi surua tai menetystä ei käy läpi, tunne voi lukkiutua. Tunnelukko syö energiaa, koska välttelemme jotakin vaikeata asiaa. Tunnelukon voi aukaista, jos tiedostaa sen.

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Lisää tunteita työpaikalle.

Tekniikka & Talous 8.3.2007
(toim. Ninni Myllyoja)

Kokemus oikeudenmukaisuudesta, oman työn merkityksellisyydestä ja kyvystä vaikuttaa omaan työhönsä. Siinä kolme tärkeintä työhyvinvoinnin tekijää.
"Nämä ovat pieniä, ihmisen omaan kokemukseen perustuvia asioita, mutta jos yksikin niistä on uhattuna, riski kuolla sydänkohtaukseen nousee 2,5 -kertaiseksi", psykologi ja yrittäjä Mikael Saarinen varoittaa.

Saarinen toimi 1990-luvulla toimi kliinisenä psykologina ja henkilöstön kehittämiskonsulttina. Tunneälynkäsitteeseen hän törmäsi vuosituhannen vaihteessa. Innostuksesta yhdysvaltalaisen psykologi-kirjailija Daniel Golemanin oppeihin syntyi kaksi kirjaa tunnejohtamisesta.
Sitten Golemanin piirreajattelu, jossa persoonallisuuden piirteet kuvaavat ihmistä kokonaisuutena, alkoi tuntua liian yksinkertaiselta. Väitöskirjassa Saarisen kelkka kääntyy takaisin kohti tieteellistä tunneälytutkimusta.
"Tieteellinen tunneäly korostaa kykyjä ja taitoja persoonan ominaisuuksien sijasta. Ongelma on, että työkaluja ja teoriaa ei Suomessa ole. Looginen vaihtoehto oli siis lähteä itse tutkimaan ja suomentamaan välineitä."
Golemanin tunneälykäsitettä on rumasti nimitetty myös kaupalliseksi älykkyydeksi sen yleistajuisuuden vuoksi.
"Se ei ainakaan helpottanut väitöskirjatyötä, että monilla on tunneälystä käsitys, joka tarjottu median ja yleistajuisten kirjojen kautta", Saarinen myöntää.

Saarinen kritisoi tunneälyssä lähinnä itsearviointiin perustuvia testauksia. Itsetuntemukseen lisäämiseksi tarjotaan erilaisia määrällisiä typologioita, joista kunkin pitäisi tunnistaa itsensä.
"Meidän pitäisi päästä eroon kaikista tyypittelyistä. Tieto siitä, että on erilaisia ihmisiä ja kemiaongelmia, ei auta tulemaan paremmin toimeen. Ihmisessä on myös paljon puolia, jotka eivät mahdu mihinkään lokeroon."

Esimies on työyhteisön tunneilmapuntari, joka parhaimmillaan tunnistaa, ymmärtää ja säätelee omia ja toisten tunteita. Pahimmillaan pomo saastuttaa ilmapiiriä kiireellä ja paineella.
Irtisanoutuessaan työntekijät yleensä eroavat pomoistaan, eivät firmasta. Ja käänteisesti: Ihmiset palkataan älykkyyden tai menestyksen perusteella mutta irtisanotaan käyttäytymisen takia.
"Halusi tai ei, aivot ja keho lukevat koko ajan tunneilmastoa. Jos ei välitä opetella pärjäämään sen kanssa, menettää kallista informaatiota."
Saarinen on vakuuttunut siitä, että jos esimiehiä koulutettaisiin irtisanomistilanteisiin, irtisanotut pystyisivät kokemaan tilanteen rakentavana ja eteenpäin vievänä tapahtumana.
"Olen ollut konsulttina yrityksissä, jotka ova irtisanoneet henkilöstöään, ja jossa irtisanotut ovat loppujen lopuksi voineet paremmin kuin jäljellejääneet."
Tunneälykkyys ei kuitenkaan tarkoita omien tunteidensa tukahduttamista. Temperamenttiaan voi hioa, mutta ei sammuttaa.
"Ihmisten siedettävä kurjia fiiliksiä ja ymmärrettävä niiden olevan osa elämää. Jos niitä vastaan kamppailee, elämä käy entistä raskaammaksi. Oikeilla välineillä niihin suhtautuu rennommin, jolloin ne kestävät vähemmän aikaa eivätkä ole niin voimakkaita."

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Kysyimme mieheltä

Kotilääkäri 5/2005
Vastaajana psykoterapeutti, tunneälytutkija Mikael Saarinen
(toim. Pirkko Tuominen)

Onko miehillä tunneälyä?

Ei ole, vastaisi varmaan moni nainen äkkiseltään ja arkikokemuksellaan. Mutta mitä sanovat tutkimukset? Useissa tunneälytutkimuksissa naiset peittoavat miehet kokonaistunneälynsä suhteen, mutta joillakin yksittäisillä osa-alueilla miehet osoittautuvat naisia etevämmiksi.

- Miehet ovat optimistisempia ja sietävät paremmin stressiä kuin naiset, Saarinen toteaa. Naisten vahvuuksia puolestaan ovat esimerkiksi herkkyys tunnistaa omia tunteitaan ja kyky eläytyä toisten tunteisiin.
Hän epäilee, etteivät kyselytutkimukset välttämättä anna oikeaa kuvaa miesten tunnetaidoista.

- Verbaalinen tapa lähestyä tunteita on ehkä vaikeampia miehille kuin naisille. Miesten tunnetaitoja pitäisi tutkia hiukan eri menetelmillä.
Elävässä elämässä sukupuolten väliset erot tunneälykkyydessä näkyvät Saarisen mukaan muun muassa siinä, että miehiltä menee paljon tunneinformaatiota "ohi".

- Miehet eivät ole yhtä herkkiä omille tai muiden tunteille. Miehet myös toimivat usein omien tiedostamattomien tunteidensa vallassa. Miehet säätelevät tunteitaan tyypillisesti toiminnalla: lähtevät lenkille tai autotalliin purkamaan tunnelatauksia, joista eivät ole tietoisia tai joita eivät vain halua käsitellä.

- Myös alkoholi, seksi, työnarkomania ja ikävä kyllä myös rähinöinti ja väkivaltaisuus ovat miesten purkautumisväyliä, Saarinen sanoo. Turvallisissa kahdenkeskisissä tilanteissa, esimerkiksi kaverin tai vaimon kanssa, miehet kyllä puhuvat tunteistaan.

- Meissä suomalaisissa miehissä on siis aivan yhtä paljon tunteita kuin naisissa tai latinomiehissäkin, mutta väylät niiden esiin tuomiseksi ovat erilaisia.
Naisten paremmat tunnetaidot eivät Saarisen mukaan johdu pelkästään fysiologiasta, vaan myös kasvatuksesta ja kulttuurista.

- Se tapa, jolla tunteista puhutaan, on miehisessä kulttuurissa vieras. Miehet opetetaan olemaan kovempia ja jättämään tunteilun naisille, tai yökerhoon. Pojista kasvatetaan vaivihkaa samanlaisia.
Hänen mielestään ilmassa on merkkejä siitä, että miehen rooli on muuttumassa aiempaa tunnepitoisemmaksi.

- Nuoret miehet hakevat töitä paljon fiilispohjalta ja tv-ohjelmissa miehet kuuntelevat, pohtivat ja analysoivat tunteita siinä missä naisetkin.
Saarinen myöntää, että tunteet ovat vaikeita asioita. Jokainen voi kuitenkin kehittää omia tunnetaitojaan ja parantaa sitä kautta tunnetasapainoaan ja lisätä hyvinvointiaan.

- Aloita vaikka siitä, että katselet enemmän ihmisten kasvoja ja mietit, mitä ne viestivät. Katso omaa naamaasi aamulla peilistä ja mieti, miten voit ja miten tunteet näkyvät kehossasi. Pohdi, paljonko annat tunteidesi näkyä, kuinka tietoisesti yrität ohjata toisten toimintaa tunteillasi ja miten osoitat myönteisiä tunteita tai tuet toisia emotionaalisesti.

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Johtajien tunneilmaisudebatti Tsunami-katastrofin yhteydessä tammikuussa 2005

Helsingin Sanomat 5.-8.1.2005
Iltasanomat 7.-10.1.2005

Tunteiden ja tunnetaitojen käsittely julkisuudessa on tunteita herättävää puuhaa kuten alla olevista kirjoituksista käy ilmi. Tuntiesta on vaikea puhua ja keskustelu henkilöityy helposti, jolloin itse asia eli tunneosaamisen kehittäminen unohtuu kokonaan.

2

Oheinen mielipidekirjoitukseni johtajien tunneilmaisuihin katastrofin tiedotuksen yhteydessä liittyen ilmestyi Helsingin Sanomien mielipidesivulla 5.1.2005

 Tunnetaidottomat päättäjät

Kaakkois-Aasian kriisi on nostanut esiin sen surullisen tosiasian, että suomalaisessa politiikassa ja johtamisessa tunteet ovat alue, joita ei edes äärimmäisen hädän hetkellä osata ilmaista tai käsitellä. Tyypillisin tapa reagoida vaikeissa tilanteissa on kätkeä kiusalliset ja uhkaavat tunteet erilaisten roolien ja rituaalien alle.

Kun ministeri kohtaa TV-haastattelussa katastrofissa mukana olleen ex-kollegansa, hän ei näytä pystyvän tavoittamaan saati sitten samaistumaan toisen tunnetilaan eikä henkilökohtaisesti viestimään tunnetasolla. Sen sijaan puhe on tyypillistä virkamiespuhetta, jossa vedotaan byrokraattisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin sen sijaan että puhuttaisiin omasta hämmästyksestä ja avuttomuudesta. Oman kiusallisen tunnetilan ohittamiseksi luvataan jopa käynnistää kalliita selvitystöitä tapahtuneen tutkimiseksi ettei minkäänlaista osaamattomuutta tällaisen kaikille epätavallisen tilanteen edessä tarvitsisi kohdata. Helpompaa olisi ilmaista tunnerehellisesti omat vaikeat tunteet, pyytää anteeksi ja kohdata rohkeasti kriisissä olevat ihmiset ihan omana itsenään roolien ja epäselvän puheen sijasta.

On toki inhimillistä, että traumaattisten tilanteiden edessä meistä jokainen pyrkii suojelemaan omaa minuuttaan mm. kieltämällä, projisoimalla ja pakenemalla, mutta etenkin päättäjillä ja johtajilla tulisi olla perusvalmiuksia tunteiden ilmaisemiseen, havainnoimiseen ja tunteiden käyttämiseen omassa ajattelussa ja toiminnassaan. Osa ihmisistä omaa persoonansa puolesta paremmat valmiudet näiden tunneälytaitojen käyttämiseen, mutta kaikilla, jopa parkkiintuneilla poliitikoilla, on mahdollisuus kehittää niitä harjoittelulla. Norjassa, joka on aina ollut kriisipsykologian kärkimaita, johtajia opetetaan kriisitilanteiden käsittelytilanteissa jopa itkemään ihmisten nähden, jotta tunteiden ilmaisulle annettaisiin julkisesti "lupa" ja tilaa. Näin toimivat myös kotoisen kirkkomme edustajat kriisialueella. Olisi toivottavaa että suomalaisten poliitikkojen ja johtajien peruskoulutukseen otettaisiin monotonisen ja ilmeettömän suomalaisen esiintymiskoulutuksen lisäksi vähintään tunnetaitojen peruskurssi.

Kirjoituksiin tuli tuomitsevia vastikkeita niin Mielenterveysseuralta, Punaiselta Ristiltä että politiikoilta itseltäänkin. Iltasanomat julkaisi paria päivää myöhemmin 7.1.2005 kirjoituksen, jossa sanomani tiivistettiin koskemaan pelkästään itkemisen tärkeyttä surutyössä.

 Psykoterapeutti vaatii: Itkekää ministerit!
(toim. Tuomas Manninen)

Pitääkö ministerit opettaa kriisitilanteissa itkemään julkisesti? Tulisiko ministerien unohtaa TV-esiintymisissä roolinsa ja puhua avoimesti hämmennyksestään ja avuttomuudestaan? Tätä vaatii psykoterapeutti Mikael Saarinen. Ministeri Sinikka Mönkäre: Minua ei tarvitse opettaa itkemään!
Mielenterveysseuran Pirkko Lahti: Eloisa Tuomioja olisi huolestuttava.

 Seuraava vastike ilmestyi Iltasanomissa 7.1.2005

Johtajat esimerkkejä myös tunteiden ilmaisemisessa.

Mielenterveysseuran johtaja Pirkko Lahti on tuonut jo useaan kertaan esiin mielipiteensä (HS 6.1., IL 7.1.), että julkista johtamista saisi arvioida ja että siitä on vain haittaa kriisityölle. Olen tästä asiasta eri mieltä. Aasian-kriisissä kaikki voivat olla samaa mieltä siitä, että Suomessa on ollut kansainvälisesti hyvät valmiudet reagoida ja toimia operatiivisella tasolla. Sen sijaan osa maamme ylimmästä johdosta on erilaisissa tiedotustilaisuuksissa osoittanut vähäistä osaamista tunnereaktioiden havaitsemisesta, ilmaisemisessa ja ymmärtämisestä. Juuri tähän tunteiden vähäiseen tai ristiriitaiseen osoittamiseen ja virkamiesmäisyyteen ihmiset reagoivat viranomaiskritiikillä eivätkä itse avustustyön laatuun. Tämän seikan olen halunnut tuoda asian parissa tällä hetkellä toimivana tutkijana tuoda esille.

Tunneosaaminen ei tarkoita sitä että itketään hysteerisesti ja rämmitään tunnesuossa vaan sitä, että ollaan tietoisia omista ja toisten ihmisten tunteista, ilmaistaan niitä jotenkin itselle sopivalla tavalla ja käytetään tunneinformaatiota ajattelun ja toiminnan tukena. Näitä taitoja voi kuka tahansa opetella persoonansa erityispiirteistä riippumatta. Kyse ei siis ole ihmisten tunneilmaisujen normittamisesta vaan johtamisosaamisesta. Tunnetaitojen opettaminen on juuri sisällytetty peruskoulujen opetusohjelmaan ja armeijan syväjohtamiseenkin, miksei siis johdon valmennusohjelmiin?

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Tunneälyllä tuottavuutta ja laatua elämään

(toim. Sonja Pihlaja)

Tunneälykkään esimiestyön ansiosta koettu hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, työn mielekkyys kasvaa ja poissaolot ja vaihtuvuus vähenevät. Näiden seurauksena myös tuottavuus paranee. Tunneälyn kehittäminen kannattaa!

 ”TUTKIMUKSISSA ON SAATU VAHVA näyttö siitä, että esimiehen tunneälykkyys vaikuttaa työntekijöiden ja esimiehen itsensä sopeutumiskykyyn ja terveyteen ja sitä kautta koko organisaation tuottavuuteen”, kertoo tunneälystä esimiestyössä väitöskirjansa tehnyt Mikael Saarinen. Saarisen mukaan tunneälykkyys on tunteiden hyödyntämiseen liittyvää älykkyyttä. ”Tunteisiin liittyvää informaatiota on kaikkialla ja jokaisella ihmisellä on vastaanottimet, jotka aistivat sitä. Usein tieto jää kuitenkin alitajuiselle tasolle eikä havaintoja käytetä tietoisesti oman ajattelun apuna”, sanoo Saarinen. ”Tällöin hukataan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja toisten elämisen laatuun.” taan roppakaupalla tunneälyä ja ihmisen kokonaisvaltaisuuden ymmärtämistä”, kuvaa Saarinen.

Keskijohto on Saarisen mukaan erittäin merkittävässä välittäjän roolissa. Haasteet liittyvät erityisesti ihmisläheisten arkisten arvojen ja ylimmän johdon taloudellisten arvojen yhteensovittamiseen. Jos yhtymäkohtia näiden välillä ei löydy riittävästi, voi esimies joutua käsittelemään sekä henkilökohtaisesti että työyhteisön kannalta varsin hankalia arvoristiriitoja.

Koko juttu (pdf / s. 10-12)

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Kielletyt tunteet - painolasti, jota voi keventää

Yhteishyvä 1/2006
(toim. Ritva-Liisa Sannemann)

Oletko rakastunut työtoveriisi?
Vihaatko anoppiasi? Inhoatko puolisosi lasta?
Kiellettyjä tunteita on vaikea kohdata, mutta sitäkin voi opetella.

Sallittuja tunteita on loppujen lopuksi hyvin vähän. Iloa, tyytyväisyyttä ja onnellisuutta saa ilmaista, mutta nämäkin tunteet voivat herättää ulkopuolisissa kateutta.
"Melkein kaikki tunteet ovat Suomessa kiellettyjä. Meillä on pelko joutua tunteiden valtaan ja siksi olemme hyvin pidäkkeellisiä suhteessamme emootioihin", sanoo tunnetaitoihin perehtynyt psykologi Mikael Saarinen.
Kun tunteet ovat tabuja, niiden kohtaamista ja käsittelyä vältellään. Surevaa kehotetaan lähtemään lenkille ja masentunutta houkutellaan ravintolaan pippaloimaan sen sijaan, että kuunneltaisiin ja siedettäisiin surevan tunnetilaa.
"Monet tunteet koetaan uhkaksi persoonalle ja uhkien kanssa ollaan neuvottomia. Siksi meillä todella tarvitaan tunnetaitojen opetusta joka alkaa kouluissa ensi syksynä".

 Peittelyä hammasta purren
Viha on yksi vaikeimmista tunteista, joita peitellään vaikka hammasta purren. Kiltti ihminen kääntää helposti vihan tunteet sisäänpäin ja masentuu. Vaikka kiltti näyttää viilipytyltä, sisällä voi kiehua painekattila.

Mitä sitten tehdä, jos vihaa anoppiaan tai inhoaa uusperheessä puolisonsa lasta? Ainakaan kiltti ei pamauta kielteisiä tunteitaan päin sukulaistensa naamaa vaan kärsii hiljaa, karttelee vaikeiden ihmisten kohtaamista ja kiukuttelee korkeintaan puolisolleen.
- On tärkeää oivaltaa, että viha ja inho eivät johdu niiden kohteesta, vaan jostakin omasta tarpeesta, josta pitää saada kiinni. Esimerkiksi miniällä voi olla tarve saada enemmän arvostusta anopiltaan, joka on kärkäs neuvomaan ja arvostelemaan.

Kun näkee tunteidensa taustalla piilevät tarpeet, on mahdollista antaa ymmärrystä itselleen ja rauhoittua. Silloin pystyy ilmaisemaan toivomuksia, joilla päästään eteenpäin lukkiutuneesta tilanteesta. Kiltin on tässä kohtaa kerättävä rohkeutensa ja avattava suunsa.

Anopille voisi esittää tällaisen toivomuksen: Minua harmittaa, että neuvot jatkuvasti, miten kotia pitäisi hoitaa. Haluaisin saada sinulta enemmän arvostusta ja toivon, ettet puuttuisi asioihini. Uusperheen äidin kannattaa muistaa, ettei hänen tarvitse olla täydellinen äitipuoli. Voi olla armollinen itselleen ja hyväksyä vaillinaisuutensa. Samalla pitää nähdä, ettei puolison lapsen inhoaminen liity mitenkään lapsiraukkaan, vaan kertoo omista tarpeista.
- Puolisolleen voisi esittää toivomuksen, että tarvitsee tältä enemmän huomiota ja rakkautta. Joskus auttaa, kun vaikeista tunteista voi puhua jonkun hyvän ystävän kanssa.

 Tukahduttamisen kulttuuri
Tunteita tukahdutetaan Saarisen mukaan laajalti koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Meillä on kulttuurillisesti kiellettyä epäonnistua ja osoittaa häpeää julkisesti. Poliitikot haluavat säilyttää arvokkuutensa ja virheettömyytensä viimeiseen asti.
- Meillä on jokin sanaton sopimus, ettei epäonnistumiseen liittyviä häpeän tunteita voida käsitellä. Taustalla on ilmeisesti ajatus, että arvostus tulee onnistuneesta suorittamisesta. Häpeä liitetään liian vahvasti omaan persoonaan.

Myöskään ahneudesta ja rahan himosta ei julkisesti puhuta. Fortumin valtavia optioita pidettiin yleisesti epäoikeudenmukaisina, mutta kukaan ei ilmoittanut olevansa vihainen tai suuttunut. Myöskään optioiden saajat eivät ilmaisseet minkäänlaisia tunteita, vaikka luulisi palkkiojärjestelmän herättäneen heissäkin ristiriitaisia tunteita ja syyllisyyttä.

Tunteiden kieltämisen ja tukahduttamisen traditio liittyy kovaan kontrolliin, joka vallitsee sekä yhteiskunnassa että yksilötasolla. Olisiko jo aika siirtyä avoimen ilmaisemisen kulttuuriin?

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Tunneälyä kummiudesta

PLAN -lehti 4/2005

Harva tulee ajatelleeksi, että tekemällä päätöksen ryhtyä kummiksi, teolla voi olla kauaskantoisia seurauksia myös oman tunne-elämän kannalta.
Vuonna 1990 lanseeratusta tunneälystä (emotional intelligence) ollaan edelleen montaa mieltä. Suurelle yleisölle ja monelle asiantuntijalle tunneäly tarkoittaa lähes kaikkea mahdollista myönteistä käyttäytymistä ja piirrettä ihmisen toiminnassa, kuten vaikkapa iloisuutta, ulospäinsuuntautuneisuutta tai joustavaa ongelmanratkaisukykyä. Tunneälykkyydellään voi tästä aika pinnallisesta näkökulmasta rehennellä esimerkiksi antamalla kolikon rahankeräykseen tyyliin "Kun lantti lippaaseen kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa...". Jokainen voi miettiä, kuinka tunneälykästä tällainen hetkittäinen trendikkyyteen, itserakkauteen tai yhteisölliseen syyllisyydentuntoon liittyvä auttamistyö oikeastaan on. Ja voiko sen varaan rakentaa pitkäkestoisia kehityshankkeita Planin toimintatavan mukaan.
Mielenkiintoisempi näkökulma kummiuteen ja tunneosaamiseen saadaan kun lähestytään tunneälyä sen alkuperäisestä, suppeammasta määrittelystä. Tällöin tunneäly nähdään muoti-ilmiön ja persoonallisuuden piirteen sijaan kykynä tai taitona käyttää tunteita oman ajattelun ja toiminnan ohjaamisessa.

Aidon tunneosaamisen ensimmäinen askel muodostuu tunteiden havaitsemisesta ja näiden tunnehavaintojen oikeasta arviomisesta. Kummiudessa se tarkoittaa esimerkiksi sitä, tunnistanko toisten ihmisten hädän ja pelon ja niiden vaikutuksen omiin tunteisiini. Tai kävelenkö kadulla makaavan huono-osaisen ohi ilman tunnontuskia vedoten mielessäni siihen, että minulla on sentään kummilapsi. Myös naapurien lasten itkujen ja ilojen huomaaminen ja jakaminen on tärkeää lasten oikeuksien toteutumiseksi ihan täällä Suomessakin.

Toinen tunneosaamisen askel liittyy tunteiden ja oman ajattelun välisen sillan rakentamiseen. Pystynkö esimerkiksi suuntaamaan ajatukseni ja toimintani toisten ihmisten tarpeisiin vaikka minulla olisi omiakin huolia tai iloisia rientoja yllin kyllin. Voiko kummius antaa minulle myönteistä tunnelatausta ja merkitystä arkeen ja auttaa jaksamaan meidän suomalaisten sittenkin pienien vastoinkäymisien keskellä?

Kolmas askel on näiden kaikkien kummiuteen ja auttamiseen liittyvien tunteiden merkityksen ymmärtäminen. Laumaeläimenä meille ihmisille on luontaista tuntea empatiaa ja auttamisenhalua toisiamme kohtaan. Kukaan meistä ei silti ole pyyteetön auttamisessaan: me ihmiset suhtaudumme empaattisesti toisten ihmisten tunteisiin koska tarvitsemme sitä laumaeläiminä myös itse. Joudumme tasapainottelemaan oman tarvitsevuutemme ja haavoittuvuutemme kanssa aivan kuten hätääkin kärsivät. Jos emme siedä vaillinaisuutta itsessämme meidän voi olla myös vaikea olla ymmärtäväinen toisten hätää kohtaa tyyliin "jokainen pitää huolta itsestään". Usein meillä ammattilaisina tai vapaaehtoisina unohtuu auttamistyössä tämä oman pesän tutkiminen ja huolehtiminen, joka saattaa pahimmillaan johtaa ylimielisyyteen, fanaattisuuteen tai omien tarpeiden unohtamiseen muiden auttamisen saadessa kaiken energiamme.

Tunneosaamisen viimeisen portaan muodostaakin tunteiden sopiva säätelykyky ja taito ottaa tunteita aktiivisesti mukaan omaan elämään kasvun ja ilon lähteinä. Suurten kriisien aikana, kuten Tsunamissa, ihmisten tunteet pyörivät helposti ylikierroksilla, josta seuraa helposti hätäisiä päätöksiä ja yliaktiivista toimintaa. Aivot eivät toimi kunnolla kun tunteet saavat vallan ihmisestä. Liian vahva samaistuminen hätää kärsivien tilanteeseen voi uuvuttaa ja jopa suistaa pahimmillaan oman elämänhallinnan raiteiltaan. Silloin tarvitaan järkeä puhaltaa peli poikki hetkeksi. Luovuttaa ei silti pidä. Levon jälkeen työtä riittää taas kaikille kummeille ja vapaaehtoisille vaikka se välillä tuntuisi turhalta tai vähäpätöiseltä.

Kaikkineen vapaaehtoinen auttaminen näyttää tutkimusten valossa olevan ihmisille terveyttä edistävää puuhaa. Vapaaehtoistyössä olevat ihmiset ovat terveempiä, aktiivisempia ja elämäänsä tyytyväisempiä kuin keskivertosuomalaiset. Kummius ja toiminta esimerkiksi Planin vapaaehtoisena tuo uusia ja mielenkiintoisia tuttavuuksia ja useille ihmisille se tarjoaa ajan myötä jopa ammatin. Suomalaisilla on myös paljon halua osallistua vapaaehtoistoimintaan - jopa kolme kertaa enemmän kuin mitä mukana olijoita nyt on. Haasteemme kummeina on houkutella ja aktivoida nämä ihmiset mukaan tähän sekä maailmaa että myös omaa itseämme ja tunne-elämäämme eheyttävään työhön.

Mikael Saarinen, vapaaehtoinen

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Tunnetaitojen opetus alkaa. Suomalaisten tunnetaitoihin kohennusta

Etelä-Suomen Sanomat 12.4.2005
(toim. Esa Arvekari)

Tunnetaitojen opetus alkaa Suomessa toden teolla. Monet koulut vahvistavat aihepiiriä opetussuunnitelmissaan jo syksyllä. Lahdessa lopulliset opetussuunnitelmat lyödään lukkoon tämän kuun aikana. Opetuksella halutaan kohentaa suomalaisten tunnetusti heikkoa tunneilmaisua sekä palveluyhteiskunnassa tarvittavia sosiaalisia taitoja. Tunnetaidoista tulee yhä tärkeämpi menestymisperuste, sillä tunnetaitotesteistä tulee arkea palvelualojen oppilaitosten ja korkeakoulujen pääsykokeissa. Uusi testi on jo koekäytössä.

On itse asiassa varsin merkillistä, miksi meillä on rajoituttu lähes yksinomaan loogis-rationaalisten asioiden testaamiseen. Tästä johtuen pääsykokeet eivät ole antaneet kovin paljon uutta tietoa hakijasta, vaan korreloivat 97-prosenttisesti kouluarvostelun kanssa. Varsinkin sosiaali- ja terveysalojen pääsykokeiden pitäisi keskittyä mittaamaan sitä, mitä hakijasta ei ennestään tiedetä, arvioi tunneälyä tutkinut psykologi Mikael Saarinen.

Saarisen mukaan myös suomalaisyrityksissä ja rekrytointifirmoissa on heikot valmiudet arvioida hakijoiden tunnetaitoja. - Hakijan persoonnallisuutta sekä matemaattista, loogista ja kielellistä valmiutta tutkitaan tarkoin, mutta tunnetasapainosta ja paineensiedosta ei tiedetä.

 Opettajat kouluun
Ennen kuin tunnetaitojen opetus lähtee koulussa urilleen on voitettavana vielä yksi ongelma.
- Opettajat eivät ole saaneet riittäväsi koulutusta tunnetaitoihin. Erityisesti tämä koskee terveystiedon opettajia.
Saarinen on saanut psykologi Petri Näätäsen kanssa äskettäin valmiiksi ison urakan, tunneälytesti MSCEIT:in suomentamisen. Testiä pidetään alan piireissä maailman parhaana tunnetaitojen mittausvälineenä.
- Testin muokkaaminen suomalaiseen kulttuuriympäristöön on vielä käynnissä. Työ saadaan valmiiksi syksyyn mennessä, jolloin testi on vapaa oppilasvalinta- ja rekrytointikäyttöön.
Onko käytössä vihdoinkin luotettava sosiaalisten taitojen mittari?
- Tarkkaan ottaen MSCEIT mittaa tunnetaitoja, jotka toki ovat kaikkien sosiaalisten taitojen perusta. Jotta henkilön tunneälykkyydestä ja sosiaalisista taidoista saataisiin kattava kuva tulisi testiin liittää myös oma arvio tunnetaidoista sekä muiden ihmisten antama arvio, Saarinen sanoo.
Lisenssin haltijan kanssa on sovittu, että testiä voi myydä Suomessa oppilaitosten käyttöön markkinahintaa edullisemmin. Tämä mahdollistaisi testaamisen laajan yleistymisen, Saarinen arvioi.
Jyväskylän yliopistossa MSCEIT:iin perehtynyt psykologian tohtori Marja Kokkonen pitää testiä huomattavasti kehittyneempänä, kuin tällä hetkellä käytössä olevaa tunneälytesti BAR-ON:ia.
Kokkonen ei silti toisi ryminällä uutta testiä käyttöön. - Mielestäni esitestausta pitäisi tehdä suomalaisilla väestöryhmillä vähintään pari vuotta.
Testiä tulisi muutenkin käyttää vain psykologin valvonnassa.

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Lyhyesti tunneälystä

CITY-lehti. 01/2005, Helsinki 07.01.-21.01.2005

Tunneäly-käsitteen kerrotaan syntyneen Yalen psykologian professori Peter Saloveyn ja hänen kollegansa John Mayerin maalatessa em. olohuonetta vuonna 1987. Miehet päättivät tuolloin lähteä määrittelemään ja mittaamaan uutta tunteisiin liittyvää älykkyyden osa-aluetta, jota tavanomaiset älykkyystestit eivät mitanneet, mutta josta ajattelijat jo Aristoteleesta alkaen olivat kirjoittaneet. Vuonna 1990 julkaistiin ensimmäiset tutkimustulokset, joiden mukaan tunneäly tosiaan erotteli selvästi ihmisiä mm. tunteiden tunnistamisessa ja emotionaalisten kysymysten ratkaisemisessa.

Tunneälystä on olemassa erilaisia teorioita ja määritelmiä, mutta tieteelliseen tutkimuksen näkökulmasta tunneäly nähdään joukkona tunteisiin liittyviä kykyjä ja taitoja, joita tulee pystyä mittaamaan luotettavasti. Mayerin ja Saloveyn tunneälyteoria ja kykytesti MSCEIT jakaantuvat neljään osa-alueeseen: 1) tunteiden havaitseminen, 2) ajattelun tunneperäinen tukeminen, 3) tunteiden ja tunnetiedon ymmärtäminen sekä 4) tunteiden säätely ja hallinnoiminen. Eli näenkö tunteita ympärilläni, saanko tunnereaktioista ajattelullani otetta, ymmärränkö tunteiden dynamiikkaa ja kykenenkö vaikuttamaan tunteisiin?
Tiivistettynä tunneäly on siis kykyä hyödyntää tunteita ja tunnetietoa omassa ajattelussa ja toiminnassa. Tunneäly ei siis liity persoonallisuuteen tai ihmisen sosiaalisuuteen tai mukavuuteen vaikka sen puute juuri näissä näkyykin. CITY:n tunneälykampanjassa tunneälyä mitataan laaja-alaisesti tunteisiin liittyvällä "palikkatestillä", lyhyellä itse-arvioinnilla sekä ns. 360-arvioinnilla, jossa 5-10 muuta ihmistä arvioi henkilön toimintaa. Eri mittareilla ja mittausnäkökulmilla saadaan luotettavampi kuva henkilön tunneälykkyyden ilmenemisestä.

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Äly erottelee - sydän yhdistää

Laitilan Sanomat 7.1.2004
(toim. Araja-Liisa Heilä)

Tunneälykonsultti Mikael Saarisen sanoissa on ristiriitaisella tavalla jotain lohduttavaa, kun hän puhuu tunteista, joita on mahdoton täydellisesti hallita. Maailmassa, jossa kaikkea pitäisi olla mahdollista suorittaa ja valvoa tunteet edustavat kapinallista ääripään yksilönvapautta. Ne tulevat esiin, kun haluaa olla rauhassa. Ne muistuttavat asioista, jotaka haluaisit unohtaa. Ne tuovat lämpöä, vaikka haluaisit olla viileä.

"Mitä enemmän tunteita yrittää hallita, sitä kurittomampia ne ovat. Joskus ne painavat kantajansa polvilleen, joskus nostavat mielettömään hyvän olon tunteeseen.
Kysymys ei ole järjen ja tunteen joko- tai- vastakkainasettelusta, vaan ennen kaikkea sekä- että -ratkaisusta.

"Me tarvitsemme molempia. Ilman järkeä tunteet riepottaisivat meitä sinne tänne, mutta ilman tunteita emme enää tietäisi, mikä elämässä on tärkeää."

 

Tunteista hyötyä luultua enemmän
Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että tunteista on iloa ja hyötyä sekä yksittäisille ihmisille, että kokonaisille yhteisöille. Pelon tunne saa meidät varovaisiksi, ja vihan ja suuttumuksen tunteet parantavat taisteluvalmiuttamme. Tunteilla on suuri merkitys monissa sellaisissa toiminnoissa, jotka perinteisesti on mielletty hyvinkin järkiperäisiksi. Aistimme ovat tunnelatautuneita.

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Tunteissa on naisen voima - käytä niitä!

Johanna 1/2004
(toim. Helena Pilke)

Aloita nyt uusi vuosi kehittämällä itseäsi!
Johannan jäsenten toiveiden mukaan tehty tunneälykirja opettaa sinut tunnistamaan, ilmaisemaan, analysoimaan ja säätelemään tunteitasi sekä käyttämään niitä hyväksesi erilaisissa arjen tilanteissa.

 Lue kuukaudenkirja! Sen jälkeen

  • itsetuntemuksesi ja itseluottamuksesi kasvavat
     
  • ihmissuhteesi syvenevät
     
  • vuorovaikutustaitosi paranevat
     
  • pärjäät paremmin työssä, kotona ja parisuhteessa
     
  • siedät enemmän ympäristön paineita ja hankalia ihmisiä
     
  • pystyt helpommin ilmaisemaan itseäsi ja olemaan vakuuttava
     
  • olet entistä tasapainoisempi ja levität hyvää mieltä myös ympäristöön

eikä sinun silti tarvitse tinkiä omista haluistasi ja vaatimuksistasi.

Mahtavia lupauksia? Kyllä. Mutta tunneälyä kehittämällä saadaan huikeita tuloksia. Ota askel kohti kaikin puolin parempaa elämää…

 Jokainen voi kehittää tunneälyään
Tunneäly on taito, jota tarvitset monissa erilaisissa arjen tilanteissa. Se auttaa sinua ymmärtämään itseäsi ja muita sekä kohtaamaan sellaisetkin tavallisesti kielletyt ja tukahdutetut tunteet kuin pelon, kateuden, ahdistuksen tai häpeän. Jossakin vaiheessa opit kääntämään nämäkin hyödyksesi.

Kuka tahansa voi kehittää tunneälyään. Naiselle se voi olla jopa helpompaa kuin miehille, onhan tunteiden ilmaiseminen meille ikään kuin sallitumpaa. Psykoterapeutti Mikael Saarinen, toinen tunneälykirjan tekijöistä, sanoo että vaikka naisten ja miesten ajattelutapa on erilainen - onhan aivojen rakenteessakin eroa - on turhaa tuhlata energiaa erojen pohdiskeluun. Niitä nimittäin on myös yksilöiden välillä.

Mikael Saarinen korostaa, että tunneälykkyyden harjoittelussa ei ole olemassa yhtä ainoata tapaa, vaan tärkeintä on oman tasapainon, ikiomien käyttäytymis- ja ajattelumallien etsiminen ja löytäminen.

" Muutos on mahdollinen vain, jos ihminen pysähtyy itsensä äärelle ja kyselee esimerkiksi, miksi ärsyynnyn työkaverin käytöksestä, hermostun kun tapaan anopin, käytän itsekin lauseita jotka äidin sanomina saivat murrosikäisen vannomaan että tuollaista en aikuisena ikinä päästä suustani…"

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Raha sanelee jo tunteetkin

Kymen Sanomat 18.1./2004
(toim. Hellevi Moilanen)

Kovuuden lisääntymisen varsinkin työelämässä vahvistaa myös tunneälykonsulttija psykologian lisensiaatti Mikael Saarinen, joka on kouluttajana ja tutkijana perehtynyt suomalaiseen työpaikkailmastoon. "Kriisiajat, kuten viime aikojen joukkoirtisanomiset vain lisäävät kovuutta, sillä tilanne on pakottaa ihmiset sulkemaan pois tunteensa. Vallalla on juokse tai kuole ajattelu", Saarinen sanoo.

Hänen mukaansa ihmisten on nyt entistä vaikeampi löytää tunteittensa ilmaisulle foorumia, sillä niiden näyttäminen ei ole tähänkään asti kuulunut suomalaiseen työelämään. Kontrolliin perustuva pelkojohtaminen on työpaikoilla yhä yleisin johtamistapa.

"Viime aikojen isoissa irtisanomisissa on tuntunut kummalliselta, ettei näille irtisanotuille näyttäisi olevan tarjolla mitään tukea kuten oli pankkikriisin aikaan. Eivätkö yritykset ole oppineet mitään aiemmasta, vaikka tutkimuksilla on osoitettu, että yrityksillä, jotka ovat hoitaneet irtisanomisen hyvin ja tukeneet lähtijöitä, on säilynyt työnantajakuva parempana ja myös irtisanotut ovat säilyttäneet kunniansa", Saarinen ihmettelee.

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Naiset tunnistavat tunteensa

Iltalehti 22.3.2004
(toim. Hilkka Tienhaara)

Huikeat 200 000 suomalaista kävi syksyllä testaamassa aivotasapainonsa Iltalehden nettisivuilla. Testi kiinnosti miehiä lähes yhtä paljon kuin naisiakin (54 % vastaajista).

Testissä mitattiin erilaisin väittämin sitä, vetoaako ihmiseen enemmän rationaalinen järki vai tunteet ja spontaani toimintatapa. Eri tutkimukset ovat aikaisemmin osoittaneet, että naiset pohtivat ja ilmaisevat tunteitaan miehiä enemmän. Toisaalta tunteisiin uppoaminen ja niiden valtaan joutuminen on kuitenkin juuri monen naisen ongelma.

– Yllätys oli se, että ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja, sanoo tutkimusta vetänyt tunneälykonsultti, psykoterapeutti Mikael Saarinen. Yli 45-vuotiaat valitsivat testissä kylläkin hiukan enemmän tunneälykkäitä vaihtoehtoja kuin nuoremmat.

– Ihanteellisinta on, kun järki ja tunteet ovat hyvässä tasapainossa. Tunneälykäs ihminen ei vaivu kokonaan tunteidensa valtaan, vaan hän osaa tunnistaa, arvioida, ilmaista ja säädellä tunteitaan.



MYÖTÄTUNTOA TOISTA KOHTAAN?
Iltalehden aivotasapainotesti osoitti, että 39 % miehistä ja 24 % naisista valitsee vain vähän tai ei ollenkaan tunneälykkäitä toimintatapoja testiväittämistä. Tunneälykkäästi keskimääräistä paremmin taas koki toimivansa 24 % miehistä ja 37 % naisista.
Joka viides mies myönsi, että hänellä on vaikeuksia tunnistaa muiden tunteita. Naisista vain joka kymmenes koki tämän vaikeaksi.
Melkein joka viides mies myönsi, ettei osaa osoittaa myötätuntoa toista kohtaan. Naisilla tätä ongelmaa ei juurikaan ole. Yli puolet naisista eli 55 % osaa omasta mielestään suhtautua myötäeläen muiden tunteisiin hyvin tai erittäin hyvin. Ja miehistäkin peräti 38 %.



LOOGISRATIONAALINEN, RISKINOTTAJA, SPONTAANI VAI TUNNEÄLYKÄS?
Valtavasta aineistosta tehty faktorianalyysi toi esiin milenkiintoisia vastausten taustalla olevia tyylejä. Yksi voidaa nimetä aidoksi, tunneälykkääksi toimintatavaksi, jossa tunteisiin kiinnitetään paljon huomiota ja niistä ollaan aktiviisesti kiinnostuneita. Tämän vastakohtana on vasemman aivopuoliskon faktoihin ja numerotietoihin suuntautunut tyyli, jossa tunteet koetaan lähinnä häiriötekijöinä. Kaksi viimeistä tyyliä kuvastavat liiallista tunteisiin mukaanmenoa: riskejä ottava uudistaja ja improvisoiva luonnonlapsi. Ei liene yllätys, että nimenomaan kolme jälkimmäistä tyyliä olivat testissä miehille tyypillisempiä ja tunneälykäs tapa taas naisille ominaista. Tämä tukee tutkimustulosta, jonka mukaan miehille ovat ominaisempia toiminnalliset tunteiden säätelytavat, kuten liikunta, alkoholinkäyttö ja muu riskikäyttäytyminen.Naisille taas tunteiden pohdiskelu itsekseen (ajoittain jopa liiallisuuksiin asti) ja keskusteleminen niistä ystävien kanssa.



TUNNEÄLYTAITOJA VOI OPETELLA
Mikael Saarinen sanoo, että suomalaiset ovat tunneherkkä kansa. Se tiedetään, että tunteita ei saisi tukahduttaa, mutta kaikilla ei selvästikään ole keinoja, miten käsitellä tunteita.

– Tätä voi harjoitella opettelemalla ensimmäiseksi tunnistamaan itsessään perustunteita kuten tyytyväisyyttä, vihaa,pelkoa, surua, inhoa ja hämmästystä. Kun oppii tunnistamaan ja ilmaisemaan näitä tunteita, voi siirtyä myös hieman vaikeampiiin tunteisiin kuten halveksuntaan, ylenkatseeseen, nolouteen, häpeään ja syyllisyyteen sekä kaikkiin näiden tunteiden yhdistelmiin. Mitä olisi esimerkiksi kiusallinen avuttomuus, jossa on ripaus ylepyttä, ylenkatsetta ja ironiaa?

– Jokainen voi miettiä, mitä tunteita itsessä on herännyt esimerkiksi tämän aamupäivän aikana, ja miksi reagoin niihin niihin voimakkaasti. Mitä tunteita minun on vaikea käsitellä ja mitä taas helppo?

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Tunteiden säätely on työpaikan heikoin lenkki.

Madame 4/2004
(toim. Ritva-Liisa Sannemann)

Sallitut ja kielletyt tunteet
Joitakin tunteita työpaikoilla sallitaan auliimmin kuin toisia. Saarisen mukaan hyväksytyin tunne näyttää olevan tietty perusahdistus.
- Siihen kuuluu kiireestä valittaminen, kiukkuisuus, pomojen mollaaminen ja eriasteinen tyytymättömyys työhön. Jos joku on liian iloinen ja tyytyväinen, hänet kyllä lannistetaan nopeasti.
Kätketyimpiin sen sijaan kuuluvat häpeä ja syyllisyys sekä vaillinaisuuden ja epäonnistumisen tunteet. Helppoa ei ole myöskään myöntää olevansa loukkaantunut, vihainen tai pelokas. Nämä kielteiset tunteet nappaavat ihmisen helposti koukkuun ja siitä pyristeleminen on kovan työn takana.
Saarisen mukaan tunteista pitäisi pystyä keskustelemaan, muttei häiritsevällä tavalla. Vaikka tunteisiin on oikeus, ei ole kuitenkaan oikeutta siirtää niitä loukkaavasti päin toisen naamaa. Eikä ihan viisasta ole mennä hakkaamaan kopiokonettakaan.
Ihmiset kantavat tapansa käsitellä tunteita lapsuudesta aikuisikään ja myös työelämään. Jos kotona impulssien hallinta on ollut ja on vieläkin vaikeaa, niin sitten se on myös töissä.
- Jos sydän vetää yli satasta ja adrenaliini ryöppyää, silloin on myöhäistä ryhtyä säätelemään tunnetta. Pitäisi miettiä, haluaako jatkossakin joutua taistele tai pakene -tilanteisiin vai ottaa tilanne rauhallisesti haltuun.
 

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Tunteet ovat kova juttu

Lastentarha-lehti 5/2009
(toim. Anja Kaisanlahti)

Johtaja voi tunnetaitojaan kehittämällä parantaa työyhteisönsä ilmapiiriä, mutta myös taloudellista tulosta.
 
Johtamisessa ei perinteisesti ole arvostettu tunnetaitoja. 
   - Johtajakoulutuksessa pääosassa ovat olleet loogis-matemaattiset aineet. Siellä puhutaan taloudesta, strategioista ja prosesseista, mutta ei tunteiden vaikutuksesta asioiden kulkuun, kertoo psykologi, filosofian tohtori Mikael Saarinen.  
   Tunteet koetaan työelämässä lähinnä häiriötekijäksi. Saarinen näkee tunteiden ohittamisen taustalla suomalaisen kasvatuskulttuurin. Tunteiden tukahduttamisesta voi kuitenkin olla vakavia seurauksia: stressiä ja ahdistusta, sairautta, päihteiden väärinkäyttöä, jopa ennenaikaista kuolemaa. 
   Tukahduttamisen sijaan meidän on mahdollista ottaa tunteet hyötykäyttöön. Parantamalla tunneosaamistaan sekä johtaja itse että hänen alaisensa voivat paremmin. Mutta mikä huomattavaa: myös taloudellinen tulos paranee. Sen osoittavat tutkimukset. 
   - Tunneosaaminen ei siis olekaan mikään pehmeä juttu, Saarinen huomauttaa. Tunnetaitojen oppiminen on Saarisen mukaan mahdollista jokaiselle. Se vaatii harjoittelua. Olennaista on asenne: suhtaudunko vakavasti tunteisiin ja siihen, miten ne vaikuttavat ajatteluun.
   Tunneosaamisen kulmakiviä on taito havaita ja lukea tunteita. Tunteiden tunnistamisen jälkeen pystymme virittäytymään tilanteeseen. - Oikea virittäytyminen helpottaa ahdistusta esimerkiksi silloin kun on tiedossa keskustelu hankalaksi koetun työntekijän kanssa, Saarinen kuvaa.
   Haastavan johdettavan kohdalla auttaa myös ennakoiminen. Saarinen kehottaa miettimään strategioita. Miten saada häneen kontakti, miten lähestyä häntä niin, että hän ei joudu tunnemyrskyyn? 
 
Tunteet näkyvät kehossa
   Omien tunteiden hallintaan saa apua opettelemalla tunteiden säätelykeinoja. Tunteet aiheuttavat kehollisia reaktioita. Otsan rypistäminen, naururypyt, hikoileminen, sydämen sykkeen muutos kertovat erilaisista tunnetiloista. 
   Kehon reaktioiden tiedostaminen on edellytys omien tunteiden tunnistamiselle. Pienellä harjoittelulla voi oppia muuttamaan elimistön tilaa hyvin nopeastikin, jos vain haluaa. 
   Saarinen hauskuttaa yleisöä esittämällä filminpätkät Edvin Laineen Tuntemattomasta sotilaasta. Ensin luutnantti Lammio koettaa ärjymällä ja uhkailemalla saada sotilaat valmistautumaan lähtöön, eikä onnistu. Sitten tulee Koskela, joka omalla positiivisella tavallaan saa joukon nopeasti suostuvaiseksi. 
   Molemmissa on kysymys tunteilla vaikuttamisesta. Lammio-tyyppistä negatiivista vaikutustapaa kutsutaan riitasoinnuksi. Riitasointu levittää ympäristöönsä raskasta fiilistä, jossa ihmiset kokevat asiat vaikeiksi ja kivuliaiksi. 
   Koskelan käyttämä vaikutustapa on esimerkki myötäsointuisuudesta. Kun saamme myönteisesti vaikuttamalla kontaktin ihmisiin, pystymme kohtaamaan ongelmat ja saamme ne nopeasti hoidettua pois. 
- Tunteet leviävät ympäristöön automaattisesti. Tunne, joka vieressäsi istuvalla on, tuntuu sinun kehossasi. Se ei ole valinta, vaan se tulee automaattisesti.

 

takaisin ylös


Media / Haastattelut:

Työpaikan ABC – varo tällaisia työkavereita

Taloussanomat 3.6.2010 (toim. Outi Kokko)

Lähes joka työpaikalta löytyy hankalien tyyppien kauhugalleria. Lue miten uusi tulokas tunnistaa tyypit, ja miten heidän kanssaan tulee toimeen. 

Ole oma itsesi, älä lannistu

Tunnetutkija, psykologi Mikael Saarinen Sensitivasta huomauttaa, että ihmisten temperamenttikirjo on laaja. Koska kaikki eivät ole rauhallisia ja tasapainoisia, voi vaatia nuorelta aika paljon, että pysyttelee poissa työpaikan henkeä myrkyttävistä jutuista. Perkka-Jortikka suosittelee, että tulokas pitää periaatteellista etäisyyttä ajatuksella ”koska olen uusi, en ota vielä kantaa”.
   Heikki Launilan mielestä yhteisöelämä vaatii kykyä aistia tilanteita ja tunnelmia ja taitoa luovia niissä. Hän suosittelee, että tulokas on oma itsensä. Saarinen pitää luonnontutkijan asennetta hyvänä.
– Nuori voi olla vilpitön havainnoija, hän sanoo.
   Nuori vasta luo identiteettiään ja työpaikka voi olla yksi kasvamisen ja kehittymisen paikka. Saarisen mielestä työyhteisön voi ottaa haasteena, joka auttaa myös itseen tutustumisessa. Harmien tullen voi katsoa peiliin ja miettiä, miksi minä raivostun tai ahdistun tästä tilanteesta. Saarinen kehottaa kysymään ja kyseenalaistamaan, mutta hän muistuttaa, että kaikki eivät ole valmiita ottamaan uusia näkemyksiä vastaan.
– Älkää lannistuko, vaikka teitä yritetään lannistaa. Olkaa sellaisia kuin olette, tuokaa työyhteisöön iloa ja muuta, mitä sieltä puuttuu, Saarinen sanoo nuorille.

 

 

takaisin ylös


Media / Omat lehtijutut:

Lakkaa märehtimistä

Tuntuuko, että elämäsi on pelkkää harmia ja murhetta? Se ei pidä paikkaansa. Olet vain lakannut huomaamasta, että ympärilläsi on myös asioita, jotka ovat mukavia.

 

(Evita-lehti 2/2010 Mikael Saarinen)

Riitta on jatkuvasti huolissaan. Hänellä ei tosin pitäisi olla mitään aihetta huoleen. Hän on  nelikymppinen nainen, jolla on ystäviä, vakituinen miesystävä, mieluisa työpaikka ja melkein maksettu kolmio. Hänen elämänsä on reilassa. Mutta Riitasta tuntuu, että kaikki hyvä voi kadota koska tahansa.
   Mitä jos hän ei saavutakaan töissä tämän neljänneksen tulostavoitteita? Ystävän tahaton tölväisy pyörii hänen mielessään viikkokausia. Hänen on vaikea unohtaa huonosti sujuneen työpalaverin sananvaihtoa tai lakata harmittelemasta sitä, mitä viime viikolla ja toissa vuonna tapahtui. 
   “Älä välitä, ota vähän rennommin”, kehottavat ystävät. Mutta Riitta on niin tottunut huokailuunsa, ettei osaa edes kuvitella, millaista se “rennompi” elämä olisi. 
   Joku ehkä ajattelee, että Riitta on vain pohdiskelevaa tyyppiä. Itsetutkiskeluhan tekee ihmiselle hyvää. Arjen hankaluuksia pitääkin pohtia, jotta osaa seuraavassa tilanteessa toimia viisaammin tai löytää ongelmaansa ratkaisun.
   Mutta Riitta ei osaa päästää irti huolistaan. Hän on märehtijä.

 

 Psykologit puhuvat märehtimissyndroomasta. Se tarkoittaa sitä, että ihminen jää kiinni tunteiden ja ajatusten. Hän vatkaa jatkuvasti syitä, miksi hän on joutunut tällaiseen tilanteeseen tai tuntee tällä tavoin. 
   Elämäänsä voi märehtiä monella tavalla. Yksi kieriskelee itsesyytöksissä, koska ei voi unohtaa arkipäiväisiäkään vastoinkäymisiä. Toinen pohtii ihmissuhdettaan: ”Miksei tämä suhde kehity, miksi emme  pääse tästä ongelmasta yli?” Joku jumiutuu suruun: ”En koskaan toivu tästä.”
   Nykyisin stressimärehtiminen on yleistä. Se on sitä, että joka toisessa lauseessa on sana “pitäisi”. Vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän pientenkään asioiden loppuunsaattamiseen, koska “on kiire” tai “on pakko” tehdä jotakin muuta. Kun asiat eivät edisty ja ympäristön vaatimukset tuntuvat mahdottomilta, alkaa märehtiminen: “Miksen saa mitään aikaan.”

   Ehkä tunnet märehtijän? Hän on se, jolla pyörähtää sama vastoinkäymisten levy päälle joka kerran tavatessa. Hän ei kykene kuuntelemaan toista vaan alkaa heti purkaa tunteitaan. Märehtijän seurassa muut jähmettyvät helposti eivätkä kykene sanomaan mitään rakentavaa, kuten ”voitaisiinko puhua jostain muusta”.
   Todennäköisimmin märehtijä on nainen. Miehille on naisia tyypillisempää hälventää kiusallisia tuntemuksia toiminnalla. He lenkkeilevät, pilkkovat puita tai haluavat seksiä helpottaakseen oloaan. Miehet eivät myöskään etsi epäonnensa syytä itsestään yhtä helposti kuin naiset. Heille “olosuhteet vain olivat mahdottomat”. 
   Naisten kesken ongelmien ja tunteiden vatkaaminen on tavallista – ja kieltämättä se myös lujittaa ystävyyttä. Jyväskylän yliopiston tunne-ekspertti Marja Kokkonen on havainnut tutkimuksissaan, että vaikeiden asioiden jakaminen ystävän kanssa on suomalaisten naisten yleisin keino työstää tunteitaan. Toiseksi käytetyin tapa on asioiden märehtiminen yksin. Kolmanneksi yleisintä on syödä suruunsa.
   Kukapa nainen ei olisi käynyt valituksen täyteisiä keskusteluja parhaan ystävänsä kanssa. Mutta vaikka ne tuntuvat keventävän mieltä, ne myös aktivoivat tunteita, jotka jäävät lopulta käsittelemättä. Pahan olon myllääminen jatkuu omassa päässä. 
   On vaikea nautia elämästä, jos energia kuluu sen päivittelemiseen, mikä kaikki ei ole kunnossa.

 

 

takaisin ylös


Media:

Musta jää

Viidessä Petri Kotwican ohjaaman Musta jää -elokuvan kutsuvierasnäytännössä käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Mikael Saarisen Leffaterapiaa kirjassa esittelemää "Leffatohtorointi"-formaattia. mustajaa

Lyhyen elokuvan reflektoivaan katseluun houkuttelevan alustuksen (5 min.) jälkeen katsottiin itse elokuva, jonka jälkeen elokuvan herättämiä ajatuksia, tunteita ja merkityksiä pohdittiin Mikael Saarisen ohjaamassa asiantuntijapaneelissa.

Leffatohtorointi on luova tunteita ja ajatuksia aktivoiva tapa käsitellä erilaisia työhön ja muuhun elämään liittyviä teemoja. Sensitiva Oy tarjoaa Leffaterapia-formaattia yhteistyössä Suvi Nurmeen tapahtumien järjestämiseen erikoistuneen tuotantoyhtiön House of Good Feelings Oy:n kanssa.

Esite (pdf)

 

takaisin ylös


Tutkimus ja kehitys:

Tunneälykäs esimiestyö -väitöskirja

esimiestyo

Lataa väitöskirja!

Tiivistelmä
Abstract (english)

Tunneäly (emotional intelligence) on amerikkalaistutkijoiden Mayerin ja Saloveyn muodostama apukäsite, jonka avulla on yritetty kuvata ihmisen toimintakykyyn ja elämänlaatuun vaikuttavien tunteiden havaitsemiseen, käyttämiseen, ymmärtämiseen ja säätelyyn liittyvää älykkyyttä.

Tunneälyosaaminen on tutkimusten perusteella yhteydessä moniin elämänlaatua, hyvinvointia ja työkykyisyyttä parantaviin tekijöihin. Viime vuosina se on saanut yhä enemmän huomiota osakseen myös johtamistutkimuksessa.

Suomalaista tunneälyosaamisen ja johtamisen tutkimusta ei vielä ole, vaikka esimiehet joutuvat yhä enemmän työssään kohtaamaan kvartaalitalouden esille nostamia kiusallisia ja ahdistavia tunteita. Tunneälyosaaminen voi olla yksi merkittävä keino selviytyä näistä hyvinvointia ja tuottavuutta uhkaavista työelämän rasitustekijöistä.

Ensimmäinen tutkimuskysymykseni liittyi esimiesten emotionaalisen työn laadulliseen kuvaamiseen tunneälyn kykymallin näkökulmasta. Teoriamalli antoi jäsenneltyä tietoa esimiestyön emotionaalisesta puolesta ja sen kehittämisalueista pienessä esimies- ja asiantuntija-aineistossa (n=21). Suurin osa haastatteluviittauksista koski tunteiden säätelyä ja tunteiden havaitsemista, kokemista ja ilmaisua. Sen sijaan tunteiden ymmärtämistä ja käyttöä ajattelun tukena kuvattiin aineistossa vähemmän. Esimiehet antoivat yleiseen suomalaiseen tasoon nähden vähemmän tunnekuvauksia, naisesimiehet (n=6) hiukan miehiä vähemmän. Asiantuntijoiden (n=9) ja esimiesten viitteiden määrässä ei ollut merkitseviä eroja.

Toinen tutkimuskysymys liittyi eri teorialähtökohdista muodostettujen tunneälymittareiden toimimiseen suomalaisessa aineistossa. Tunneälyn kykytesti (n=43) ja sekoitetun mallin mukainen tunneälyn itsearviointi (n=52) eivät kaikilta osin toimineet suomalaisessa aineistossa. Kykytestin ja itsearvioinnin reliabiliteetit ja jakaumat eivät vastanneet kansainvälisiä verrokkituloksia. Muodostamani tunneälyosaamisen 360º-arviointi ei tavoittanut kaikkia tunneälyn kykymallin ulottuvuuksia, vaikka se muuten osoittautui varsin lupaavaksi mittariksi. Eri mittarit korreloivan toisiinsa vain heikosti, joka kertoo niiden tavoittavan eri alueita tunneälyosaamisesta.

Kolmas tutkimuskysymys koski esimiesten tunneälyosaamisen ja hyvinvoinnin tasoa. Tunneälyosaamisessa ja hyvinvoinnissa oli mittarien perusteella paljon kehitettävää. Tämä koski erityisesti tunneälyosaamisen elämyksellistä puolta, jossa tunteet ovat vahvasti läsnä ja samaan aikaan niitä pitää osata tunnistaa, arvioida ja käyttää oman ajattelun tukena. Sukupuolieroja ei aineistossa juuri esiintynyt. Nuoret aikuiset olivat muita ryhmiä tunneälyosaavampia. Hyvinvoinnissa suhteellisesti enemmän kehittämistarvetta oli väsymyksessä, yleisessä työhyvinvoinnissa ja työmotivaatiossa; esimiehillä merkitsevästi enemmän kuin asiantuntijoilla.

Viimeinen tutkimuskysymykseni koski tunneälyosaamisen ja menestyksekkääksi koetun johtamisen välisen yhteyden selvittämistä. Esimiehet (n=14) saivat johtamiskompetenssien alueella kaikkineen tyydyttäviä arvioita (3,7 / 5). Toisten (n=101) arvioima johtamisen menestyksellisyys oli vain lievässä yhteydessä tunneälyosaamiseen. Vaikka tulokset antavat viitteitä mittareiden vahvuuksista ja puutteista sekä tunneälyvalmentamisen kohdentamisesta, ne ovat kuitenkin vielä suuntaa antavia aineiston pienen koon ja valikoituvuuden perusteella.

Asiasanat: tunneäly, osaaminen, mittaaminen, esimiestyö, menestyksellisyys, hyvinvointi


 

Abstract

Emotionally intelligent leadership. Qualitatively defining and quantitatively measuring emotional intelligence competencies. PhD thesis, Helsinki University of Technology, Department of Work Psychology and Leadership.

Emotional intelligence (EI) is a new construct of intelligence first presented by John D. Mayer and Peter Salovey. Since 1990, they have tried to conceptualize a theory of skills and abilities related to emotional information and its perception, use, understanding and management. This model is performance-based, in contrast to the trait-based or mixed model proposed by Daniel Goleman.

Research has shown that EI competencies are connected to several factors related to life quality, well-being and work satisfaction. In recent years, EI has also received attention in the area of leadership research. There has been no prior research on the EI competencies of superiors in Finland, although due to the quartile economy superiors must increasingly deal with awkward and anxiety-producing emotions in the workplace. EI competencies can enhance coping with these risk factors, which threaten well-being and productivity in working life.

This research was conducted across eight Finnish companies, ranging from public enterprises to IT companies. My first research agenda was to qualitatively define the emotional work of superiors, using the ability model of EI as a basis. This produced structured information about the emotional side of managerial work and development areas for a small research group (n=21) consisting of superiors and experts. In the data, the interviewees referred mostly to management, perception, experience and expression of emotions. There were fewer descriptions of understanding emotions and facilitating thoughts with emotions. Superiors produced fewer emotional descriptions than average Finns, and female superiors (n=6) slightly fewer than male. Experts (n=9) and superiors did not diverge statistically from each other in the number of emotional references.

My second research agenda was to study the functioning of different EI measurements created from different theory models. The performance-based EI test MSCEIT (n=43) and mixed-model EI self-inventory SSRI (n=52) did not function as expected in this data. The distributions and reliabilities diverged significantly from those obtained in international studies. MSCEIT distribution was nearly one standard deviation weaker and scale reliabilities were all weaker than in the norm data. In particular, experts and superiors got weaker results than in other studies.

My own 18-item EI 360º evaluation did not extend to all dimensions of the ability-based model of EI, although it proved to be a quite promising instrument. The EI 360º consisted of five dimensions: 1) perception and understanding, 2) expression of positive and 3) negative emotions, 4) regulation of emotions and 5) emotional support of others. The cognitive elements of EI, such as facilitating one’s thoughts and analyzing emotions, seem to be harder to track in an EI 360º evaluation. The results of performance tests, self-inventories and EI 360º evaluations did not correlate strongly. They seem to measure different areas of EI, as previous studies indicate.

My third research question was related to the level of emotional intelligence and well-being in superiors (n=25) as compared to two control groups (experts n= 9 and young adults n=18). Based on the results from different measurements, several development areas were identified, particularly in the area of experiential EI competencies, where emotions are strongly present and must be perceived accurately at the same time as they are used to facilitate thinking. Unlike the earlier studies, this time there were only small differences between men and women. Young adults were more skillful than other groups. In the area of well-being, there was proportionally more need for development in the areas of fatigue, work-related well-being and motivation.

My last research question concerned the relation between EI and the perceived success of a superior’s work. Superiors (n=14) were evaluated as fair (3.7 on a scale of 1-5) in the area of international management competencies. The perceived success as evaluated by others (n=101) was only weakly related to the EI competencies measured by different instruments. The results do provide some information on the functionality of different EI instruments in Finnish culture and where development efforts should be focused, although the small size and selected nature of the data somewhat limit these conclusions.

 

takaisin ylös


Tutkimus ja kehitys:

Seurantatutkimus käynnistyy 1.10.2009

Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE) ja Sensitiva Oy:n toteuttaman tutkimus- ja kehittämishankkeen “Todellisen ja arvioidun tunneosaamisen yhteys menestykselliseen johtamiseen” kolmas osa, 1.10.2009 alkava 15 kuukautta kestävä seurantatutkimus, on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Työsuojelurahastolta (lue lisää). Seurantatutkimuksen tavoitteena on kehittää pilotti- ja varsinaiseen tutkimukseen osallistuneiden esimiesten (n=42) tunneosaamista viisiosaisella valmennuksella (½ päiväisiä) ja edelleenkehittää menestykselliseen johtamiseen liittyviä tunneosaamisen mittausmenetelmiä (psykofysiologiset ja -metriset).

Valmennuksien vaikuttavuutta testataan seurantamittauksilla, joita verrataan pilottiosassa ja varsinaisessa tutkimuksissa tehtyihin alkumittauksiin. Tunteita ja tunneosaamista arvioidaan edellisten vaiheiden tapaan niin aidon vuorovaikutustilanteen (tulos- ja kehityskeskustelut) psykofysiologisen mittaamisen (mm. kasvolihasten aktivoituminen ja sydämen syke), kasvojen ilmeiden videoinnin kuin määrällisten kartoitusten avulla.

 

 

takaisin ylös


sensitiva_logo
arkisto etusivu yhteystiedot